Mummi on ollut kiltti ja joulupukki tietää jo, mitä mummille lahjaksi. Ja mummi tietää, mistä paketeista saa hyvää muoviroskaa (esim. tyttärenpojan keksijä-paketista :)).
Tyttäreltä erilaisia helmiä
Tyttärentytär lahjoitti mummille hajonneen kruunun osat ja tyhjentyneen kimalleliimaputkilon. Mitähän kaikkea noista saakaan!
Työkaverin sisar tekee pieniä piparkakkutaloja ja lahjoitti minullekin sellaisen. Katon leveys on noin tulitikun mittainen, en niitä hoksaa laittaa mitaksi. Lisäksi sain häneltä virkatun pöytäliinan.
tiistai 25. joulukuuta 2012
lauantai 22. joulukuuta 2012
Hyvää joulua!
Hyvää Joulua kaikille minien parissa viihtyville! Tammikuussa pitäisi taas rintamamiestalon alkaa edistyä. Tilhiparvea kuvasin jokin aika sitten sen pyörähdettyä kotikoivussani.
Tervetuloa uudet lukijani. Toivottavasti viihdytte!
Tervetuloa uudet lukijani. Toivottavasti viihdytte!
maanantai 17. joulukuuta 2012
Joulukalenteriluukku 17
Kolmannen (ja viimeisen) luukun avasin tänä aamuna, se tuli Äiteltä ja sisälsi upean rasian ja sisällä oli kranssi ja kakku (voileipäkakku?), tosi taidokkaasti kaikki tehty! Nämäkin varmasti löytävät paikkansa kodeissani.
Itse lähetin kissatyynyn.
Itse lähetin kissatyynyn.
sunnuntai 16. joulukuuta 2012
Joulukalenteriluukku 16.12.2012
Tänään sain avata toisen luukkuni, jonka lähetti Aino S. Ihastuttava virkattu mekko ja pikkuleipä- ja kahvipaketti ( ne taitavat mennä Maikin hyllylle). Kiitos Aino. (Keksipaketin sisällä oli keksejäkin, mutta enpä hoksannut ottaa niitä esiin kuvatessa).
Kelloja
Rintamamiestalon ikäneidot kaipasivat jo kelloa, vaikka talokin on alkutekijöissään! (Ikkunoita on työstetty eteenpäin, mutta eipä nissä juuri kuvaamista ole).
Tämä valkoinen kello taitaa päätyä lapsenlapsen nukkekotiin jouluksi.
Tämä valkoinen kello taitaa päätyä lapsenlapsen nukkekotiin jouluksi.
Joulua Marjan asuntoon
Tänä vuonna Marja saa kotiinsa joulukoristeet (ne vähät mitkä minulla on): joulukuusen, helmistä tehdyn kranssin oveen ja herkkuja pöydälle (Äiten tekemää, osin omia). Tuo pieni kukka pöydällä on Sirkan tekemä, uskomattoman taitavasti tehty. Kiinalaisen kaapin päällä on Äiteltä saatu pieni taulu, jolle en keksi, miten se on tehty (voisikohan Äite vähän valaista asiaa?). Pieni kuusi vieressä on myös Sirkan tekemä.
maanantai 10. joulukuuta 2012
Joulukalenteriluukku
Aivan uskomattoman pientä ja kaunista äiten (pieni talo, suuri maailma) paketista, minun sormeni eivät taipuisi ikinä noin pieniin pipareihin. Osallistuin hyvin pienimuotoisesti kolmella luukulla tähän joulukalenterijuttuun ja pääsin vasta tänään kurkistamaan ekaan luukkuun ja kiitos tekijälle, ihania pikku tavaroita, joita minulla ei juurikaan entuudestaan ole.
Itse lähetin tuollaisen pienen peitteen, se on virkattu muliinilangan kahdella säikeellä, samalla, jolla teen ristipistotöitä. Säästeliäänä kun kaikki pienetkin langanpalat on pistetty talteen, tällä tasvoin saan niitä mukavasti käytettyä.
Itse lähetin tuollaisen pienen peitteen, se on virkattu muliinilangan kahdella säikeellä, samalla, jolla teen ristipistotöitä. Säästeliäänä kun kaikki pienetkin langanpalat on pistetty talteen, tällä tasvoin saan niitä mukavasti käytettyä.
Isoäidinneliöpeittoja
Kun olin lähettänyt jo tuon virkatun peitteen joulukalenteriin, alkoi varsinainen virkkausmania iskeä taas ja väkersin noiden sänkyjen päälle peitteet ja vielä yksi on tulossa, se on lapsenlapselle menossa ja laitan siitäkin kuvan, kun se valmistuu. Lankana siis ristipistotöihin tarkoitettu muliinilanka, siitä on minun käsilläni huomattavasti helpompi virkata kuin ompelulangasta, jolla teistä monet on saaneet upeita töitä aikaiseksi.
sunnuntai 9. joulukuuta 2012
Ristipistotöitä
Ristipistotyöt olivat muutama vuosi sitten todellinen intohimo minulla, nyt teen enää näitä pienempiä nukkekotiin sopivia.
Maton mallin löysin jostakin nukkekotiblogista, mutta en valitettavasti enää muista mistä.
Tämä matto on eräästä ristipistolehdestä (Labores Hogar, espanjankielinen). Onneksi kieltä ei tarvitse osata näitä tehdessä!
Ylläoleva malli löydetty Turun messuilla olleesta nukkekodista. Mukava malli, kun tähän saattoi käyttää langanloppuja, eikä tarvinnut laskea ruutuja. Toinen matoista menee aikanaan tyttärentyttären nukkekotiin.
Ensimmäisen nukkekotini pojan huoneeseen sijoitettu pikkuinen matto.
Pari tyynyä.
Ja uusimmat tyynyt viime joululta:
Pandataulu on Maikin yksiössä
Nämä kaksi työtä olivat edellisen blogini 1-vuotisarvonnan palkintoina:
Maton koko 11 x 6,7 cm, siis aika pieni.
Tämä viimeinen ristipistotyö ei ole minikokoa, siinä on noin 55 000 pistoa!
Maton mallin löysin jostakin nukkekotiblogista, mutta en valitettavasti enää muista mistä.
Tämä matto on eräästä ristipistolehdestä (Labores Hogar, espanjankielinen). Onneksi kieltä ei tarvitse osata näitä tehdessä!
Ylläoleva malli löydetty Turun messuilla olleesta nukkekodista. Mukava malli, kun tähän saattoi käyttää langanloppuja, eikä tarvinnut laskea ruutuja. Toinen matoista menee aikanaan tyttärentyttären nukkekotiin.
Ensimmäisen nukkekotini pojan huoneeseen sijoitettu pikkuinen matto.
Pari tyynyä.
Ja uusimmat tyynyt viime joululta:
Pandataulu on Maikin yksiössä
Nämä kaksi työtä olivat edellisen blogini 1-vuotisarvonnan palkintoina:
Maton koko 11 x 6,7 cm, siis aika pieni.
Tämä viimeinen ristipistotyö ei ole minikokoa, siinä on noin 55 000 pistoa!
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Tapettia ja ikkunanpokia rintamamiestaloon
Toiset ne availee joulukalenteriluukkuja ja ihastelevat lahjoja, meikätyttö kun osallistui vain kolmella päivällä, odottelee vielä viikonpäivät ennenkuin availee ekan paketin. Laiskana en ole ollut kuitenkaan, mutta tekemiset eivät näytä noin kivoille. Laitoin kukkatapettia yläkerran huoneeseen ja naulasin katon paikoilleen. Eikö olekin hauskaa... Ja on kai ihan hullua laittaa tuplaikkunat, ainakin aikaa kuluu tunteja... Ja tunteja... Ja tunteja... Ja silti työt ovat vielä pahasti kesken. Pitäisi keksiä jokin nopeampi menetelmä, kuin halkaista bambua ja vuoleskella siitä yksitellen pokaa. Pari kuvaa kuitenkin.
Vasta yläkerran ikkunat sisäpuolelta valmiit, ulkopuoli niissäkin kesken. Huomaan kyllä, ettei minusta ole timpuriksi, naulat vääntyilee ja peukalossa on verenpurkauma vasaran jäljiltä :(
Vasta yläkerran ikkunat sisäpuolelta valmiit, ulkopuoli niissäkin kesken. Huomaan kyllä, ettei minusta ole timpuriksi, naulat vääntyilee ja peukalossa on verenpurkauma vasaran jäljiltä :(
sunnuntai 25. marraskuuta 2012
Tapetointia ja piironki
Pakko oli jo kokeilla tapetointia vanhoista tapeteista, mitä kaapista löytyi. Voi olla, että itseni tuntien tapetit vaihtuu vielä... Viikunan väri tulee ehkä tuohon toiseen yläkerran huoneeseen tai sitten ei. Miten vinttihuoneisiin päästään, älkää kysykö sitä. Talossa asunee kaksi keski-ikäistä naista (sisarukset), jollain aikakaudella, joka selvinnee pikkuhiljaa, kun talon valmistuminen etenee. Sininen sänky sai kaveriksi piirongin ja nyt täytyy sanoa, että jos sängyn teko ei vielä kovin pienelle tuntunut, niin tämä tuntui. Mutta kiva on tehdä eri mittakaavalla. Piirongin tekemisessä on käytetty paspispahvia, sytyketikkua ja ovien reunoissa kolmeen osaan halkaistua kahvitikkua. Ruusukuvat ovat jostain lehdestä leikattuja, niitä olen käyttänyt aiemminkin, tykkään niistä.Alakertaan taidan tehdä pikkuruisen vessan naisille, ettei ulkohuussissa tarvi juosta. Siihen vihjaa tuo pahvinen seinäkokeilu. Tässä mennään nyt:
perjantai 23. marraskuuta 2012
Rintamamiestalo nro 78 - tästä se alkaa
Lukemattomien vääntyneiden naulojen repimisen jälkeen ylpeänä esittelen aikaansaannokseni: rintamamiestalo n:o 78 lähtee tästä! Ohjeiden mukaan pohjamaalasin kaikki osat ja asettelin parhaan taitoni mukaan paikoilleen. Tämä taisi kuitenkin olla vielä sitä helpointa osaa, huomenna pitäisi sitten saranoida ja tehdä oviaukkoa sun muuta, saas nähdä miten onnistuu vai jääkö tällaiseksi.
torstai 15. marraskuuta 2012
Vielä siirtoa vuodatuksesta
Siirrän vielä muutaman kohteen vuodatuksen puolelta (http://miniminimpiminein.vuodatus.net).
Sininen talo edelleen kesken :-(. Severi-vaarin huone on tehty mieheni jäädessä eläkkeelle mukaellen hänen harrastuksiaan. Noin paljon tukkaa hänellä ei kuitenkaan ole, sen verrran saa olla taiteilijan näkemystä.
Sunnuntaina olenkin päivystämässä nukke- ja nallemarkkinoilla, ehkä tapaamme siellä.
Tervetuloa ensimmäiset lukijani, lisääkin mahtuu mukaan...
Sininen talo edelleen kesken :-(. Severi-vaarin huone on tehty mieheni jäädessä eläkkeelle mukaellen hänen harrastuksiaan. Noin paljon tukkaa hänellä ei kuitenkaan ole, sen verrran saa olla taiteilijan näkemystä.
Sunnuntaina olenkin päivystämässä nukke- ja nallemarkkinoilla, ehkä tapaamme siellä.
Tervetuloa ensimmäiset lukijani, lisääkin mahtuu mukaan...
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Leivontaa
Pitkästä aikaa piti jotain pientä tehdä. Josko leipois herrasväen pikkuleipiä
Marian kirjan ohjeilla. No kaikki sujui suht ok niin kauan kun piti alkaa
sokeroimaan. Minä kun en juuri ruuanlaittoa harrasta, en tajunnut, että suolaa
on niin paljon eri rakeista. "Sokeroinpa" vaan, mutta tulos...oli lievästi
sanottuna ...eipä kummonen, kunnes tajusin, että suola voi olla paljon
hienompaakin. (En sentään merisuolalla sokeroinut). Ei kun vanha suola pois ja
liimakin, kas tacky glue ei ollutkaan kovin tiukasti kiinni, mutta jokainen
pikkiriikkinen pikkuleipä ihan normaalin suurissa sormissa hierottuna vei kyllä
aikansa. Uusi liimaus ja hienompi suolaus, nyt jo näyttävät hieman paremmilta.
Ja lisäksi hieman vihreitä marmeladikuulia. Harjoitusta vaatii kyllä tämä
massailu.
Severi-vaarin huone
Vihdoinkin eläkkeellä! Kymmeniä vuosia valtion virkamiehenä, puku päällä,
virkavastuu ja kravatti kaulaa kuristamassa! Ura on putkessa. Parta kasvaa,
tulta säihkyy harmaahapset. Severi-vaarilla on aikaa rojahtaa nojatuoliin, ottaa
kitara käteen ja laulaa kaikki toivelaulukirjat läpi. Alakerran ompelimossa
Irmeli-rouva kuuntelee, kuinka Lazzarella vaihtuu vanhoihin poikiin
viiksekkäisiin. Lökäpöksyt jalassa, villapaita päällä ja tohvelit varpaita
lämmittämässä kelpaa välillä lueskella rakkaita luontokirjoja. Kiikari ja
kaukoputki ovat hyllyssä odottamassa kurkiauroja ja joutsenia - trumpetteja ja
laulua.Takassa palaa tuli, pöydällä viinipullo odottaa avaamista.
Severi-vaari on ensimmäinen yritykseni tehdä massasta (Cernit) ihminen ja tulos oli aika epämääräinen. Tukka ja parta ovat valkoista hahtuvalankaa ( niistä tein muutama vuosi sitten vauvojen villavaippahousuja). Takka on kananmunakennoista, luukut tietokoneromua. Toivelaulukirjat sisältävä kaappi on pieni sikarilaatikko. Kitara on tehty pahvista, muutamasta helmestä ja kielet ompelulangasta.
Severi-vaari on ensimmäinen yritykseni tehdä massasta (Cernit) ihminen ja tulos oli aika epämääräinen. Tukka ja parta ovat valkoista hahtuvalankaa ( niistä tein muutama vuosi sitten vauvojen villavaippahousuja). Takka on kananmunakennoista, luukut tietokoneromua. Toivelaulukirjat sisältävä kaappi on pieni sikarilaatikko. Kitara on tehty pahvista, muutamasta helmestä ja kielet ompelulangasta.
Sininen talo
Tätä taloa aloin rakentamaan nelisen vuotta sitten. Omassa kodissani ei ole
sinistä väriä käytetty juuri lainkaan, halusin tehdä minimaailmaan sellaisen.
Kuten aloituskuvista näkyy, minun rakentamiseni menee varmaan vastoin kaikkia
sääntöjä, ensin valittiin sopivan kokoinen lattiaksi sopiva pala mitä lie,
päällystin sen jäätelötikuilla ja lakkasin. Jokin puulaatikko sattui sopivasti
löytymään, siitä rakennettiin osa taloa. Muut seinät ovat lähinnä pahvia, jotka
myöhemmin päällystin sytyketikuilla. Pohjan koko muutettuna oikeaan kokoon olisi
noin 10 neliötä, mutta kuten huomaatte, ei ihminen kovin suurta tilaa tartte!
Asukkaaksi ajattelin nuorta puutarha-alan tyttöä, joka elää ekologisesti. Tuo
puutarhateema ei vielä juuri näy, mutta kyllä se tulee, kun jaksatte odottaa.
Kuvissa talon eri vaiheita, joita kuvasin.
Ensimmäinen sininen tapetti on saatu paikalleen, tuosta tilasta tulee makuusoppi.
Talo alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan.
Tässä ollaankin jo nykyvaiheessa. Tässäkin talossa on lähes kaikki omien kätteni työtä. Tuolit ovat Tiimarista, lyhensin istuinosaa hieman ja maalasin sinisiksi. Sininen astiasto samaa kuin ensimmäisessä nukkekodissanikin. Ylös on tarkoitus rakentaa pieni parveke, lattia sille tehty jo.
Takkaa tuunasin kerhossamme, mutta edelleen hieman kesken. Pitsipeiton olen virkannut ihan muuhun tarkoitukseen vuosikymmeniä sitten, mutta kierrätystä suosivalle asukkaalle se sopii hyvin. Pöydällä olevat herkut saatu vaihdossa kerhossamme, samoin wc:n matto ja pikkuhyllyllä oleva musta herätyskello. Marimekkotabletit saatu lahjaksi.
Työtoveriltani sain pienen kastelukannun, joka sopii hyvin tähän taloon.
Yläkertaan noustaan köysitikkaita pitkin.
Keskenpä näyttää olevan tuo yläkerta vielä.
Lastenlapset haluaisivat kovasti leikkiä nukkekodeillani, en ole hennonnut kokonaan kieltää, mutta vieressä seuraan! Tässä sininen talo on päiväkoti, varsinainen koti on ensimmäinen nukkekotini ja välillä käydään Metsolan koulussa.
Ulkoapäin kuvattuna. Pientä pihaa olen ajatellut tehdä tälle jatkossa. Ja aurinkokennot katolle.
Eihän jäänyt vaivaamaan sellaiset pikkuseikat kuin missä asukas peseytyy (talo on varmaan vuokrattu ja pesulla käydään vuokranantajan tiloissa) tai missä säilytetään ruokaa? Tai vaatteita? Eihän kaikki voi kymmeneen neliöön mahtua!
Tässä takka nykymuodossa (kesällä 2012):
Talo on edelleen hieman kesken, muut projektit innostivat enemmän, mutta enköhän palaa vielä tännekin, parveke ainakin pitää saada kuntoon. Ja pitsipeitto on muuttanut mummonmökkiin!
Ensimmäinen sininen tapetti on saatu paikalleen, tuosta tilasta tulee makuusoppi.
Talo alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan.
Tässä ollaankin jo nykyvaiheessa. Tässäkin talossa on lähes kaikki omien kätteni työtä. Tuolit ovat Tiimarista, lyhensin istuinosaa hieman ja maalasin sinisiksi. Sininen astiasto samaa kuin ensimmäisessä nukkekodissanikin. Ylös on tarkoitus rakentaa pieni parveke, lattia sille tehty jo.
Takkaa tuunasin kerhossamme, mutta edelleen hieman kesken. Pitsipeiton olen virkannut ihan muuhun tarkoitukseen vuosikymmeniä sitten, mutta kierrätystä suosivalle asukkaalle se sopii hyvin. Pöydällä olevat herkut saatu vaihdossa kerhossamme, samoin wc:n matto ja pikkuhyllyllä oleva musta herätyskello. Marimekkotabletit saatu lahjaksi.
Työtoveriltani sain pienen kastelukannun, joka sopii hyvin tähän taloon.
Yläkertaan noustaan köysitikkaita pitkin.
Keskenpä näyttää olevan tuo yläkerta vielä.
Lastenlapset haluaisivat kovasti leikkiä nukkekodeillani, en ole hennonnut kokonaan kieltää, mutta vieressä seuraan! Tässä sininen talo on päiväkoti, varsinainen koti on ensimmäinen nukkekotini ja välillä käydään Metsolan koulussa.
Ulkoapäin kuvattuna. Pientä pihaa olen ajatellut tehdä tälle jatkossa. Ja aurinkokennot katolle.
Eihän jäänyt vaivaamaan sellaiset pikkuseikat kuin missä asukas peseytyy (talo on varmaan vuokrattu ja pesulla käydään vuokranantajan tiloissa) tai missä säilytetään ruokaa? Tai vaatteita? Eihän kaikki voi kymmeneen neliöön mahtua!
Tässä takka nykymuodossa (kesällä 2012):
Talo on edelleen hieman kesken, muut projektit innostivat enemmän, mutta enköhän palaa vielä tännekin, parveke ainakin pitää saada kuntoon. Ja pitsipeitto on muuttanut mummonmökkiin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)