Haaste

Kaksosten kotitalon Anna laittoi haasteen joku aika sitten, tarkoituksena kuvata koko nukkekoti ja siitä yksityiskohtia. Oma eka nukkekotini onkin blogissani jo lähes näin esitelty (ja joutumassa muutoksien kouriin), niinpä hiiritalon ollessa vielä hieman kesken esittelen jo hieman muutoksia kokeneen hyllyyn tehdyn talon. Talon katossa kulkee led-valonauha, joka jatkuu yläkerrasta alakertaan seinää pitkin vasemmalla, siksi tuo valo siellä.

Talossa asuu kaksi naista, yläkerrassa Marja, tutkija ja hänellä on paljon kiinalaista huonekalua ja muuta esinettä kotonaan. Alakerrassa asuu Maikki, ensimmäiseen yksiöönsä muuttanut nuori nainen, joka tykkää värikkäästä sisustuksesta.

Marjan asunto on vain osa hänen asuntoaan, jossain muualla sijaitsee keittiö ja makuuhuone. Joitakin yksityiskohtia kodistaan.

Takkahuone, taulut omista valokuvistani tehtyjä.

 

 

 Täällä nurkassa on työskentelytila:

 

Maikin kodista löytyy kaikki, mitä nuori nainen nyt tarvitseekaan:

 Yhdistetty olo-makuuhuone

                                                                        

 Pikkuruinen keittiö:

 Naulakon alla yksinäinen punainen saapas etsii yhä kaveriaan, luultavasti turhaan.

Pieni vessa ja suihkutila vielä:

 

Talossa on siis matkamuistoja ja itse tehtyjä huonekaluja ja esineitä, jokunen joulukalenterista tai muuten saatu lahja myös.

"Puusohva" pahvista Hiirulaan

Monenlaista pientä olen tehnyt , mutta eipä niissä juuri ole kuvaamista. Tämän sohvan malli on otettu Maria Malmsrömin kirjasta "Nukkekoti Väinölän tapaan". Sohva on pahvia, lukuunottamatta jalkaosia, jotka puuta. Sorvattua puutakaan ei minulla ole, joten käsinojat ovat yksinkertaisemmat. Sohva päätyy Amalialle Hiirulaan.

Vielä pyyheliinapeite hyllyineen ja keittiö alkaa olla valmis

Hiiritalon keittiö alkaa olla pieniä lisätarvikkeita lukuunottamatta valmis. Ainoa tyhjä seinän kohta ikkunan lähellä sai pienen hyllyn ja pyyheliinapeitteen.

 Tässä keittiötä vielä eripuolilta. Koko keittiön saaminen samaan kuvaan ei oikein onnistu.
 Kaikki keittiössä on omin kätösin näprätty.

 
 Pyyheliinpeite on ensikosketus kirjailuun sitten kouluaikojeni, josta todella on aikaa. Kun vielä on likinäköinen ja ikänäkökin painaa, on millin pistot melkein sanonko mahdottomuus, mutta peite piti saada. Kuvio tuli liian ylhäälle, tein sen ensin ja sitten vasta leikkelin palan, ei ihan osunut. Olisi pitänyt tehdä toisinpäin. No tuota vanhaa lakanakangasta riittää vaikka kuinka moneen peitteeseen, mutta tehdään niitä sitten, kun joku taas tarvitsee. Onneksi Amalia ei ole niin nuuka noiden tavaroiden suhteen, kaikki näyttää kelpaavan :)

Ja Aapeli teki hyllyn

   

Niinhän se Amalia hetki sitten itsekseen mietiskeli , että toinen hylly pitäisi saada, tuohon pöydän yläpuolelle. Aavistiko Aapeli jotain vai olisiko Amalia supatellut asiasta joku ilta, mutta nyt se hylly on siihen ilmestynyt.

                                                                   

(Hylly on tehty tällaisesta lokerikosta, jossa oli pieniä talon aiheita, tässä kuusia)

Purkkeihin olen kiinnittänyt serviettilakalla lautasliinoista leikeltyjä kuvioita, samoin ruudulliseen ja alimpaan lautaseen.

Kannuja ja "kynsilakkakukkia"

Maanantaina teimme kerhossamme metallilangasta ja kynsilakasta mm. kukkia ja kun tarjolla oli mitä ihmeellisimpiä kynsilakkavärejä, omista kukistani tuli värisekoitus, kun piti mahdollisiman monta väriä käyttää.

Eilen sitten piti tehdä kannuja (ohje täältä). "Kulho"-osa kannuissa on korvattu tammenterhon kannalla ja puuhelmellä, kun quilling-tekniikassa tarvittavaa välinettä en omista.Takana oleva kannu vanhempaa tuotantoa. Kannujen muiden osien materiaali on siis pahvia.

UUDET LUKIJANI TERVETULOA!

Kannu "roskista"

Amalia on saanut teekannun.

(kannu on tehty vasemmalla olevista aineksista)