Pieni lipasto

Tänään innostuin taas huonekalujen tekemisestä, tämän pienen kiinalaistyyppisen lipaston mallin löysin pinterestistä (kiitos tuntemattomalle alkuperäisen tekijälle, ei tullut otettua ylös). Tämän kuten kaiken muunkin itsetehdyn  tein jäteaineksesta: palasta vaneria, rakettitikuista, pahvista.

 Osat liimattu yhteen

 Pohjamaalaus mustalla.

Punaisella maalaus lopuksi ja ihan viimeiseksi lakkaus. Minulla on mattalakkaa ja hyvin kiiltävää lakkaa, kumpikaan ei ole oikein hyvä, niinpä teen sekoituksen niistä, jolloin kiiltoa tulee hieman, mutta ei liikaa. Vetimet ja saranat on tehty savukalaputkilosta.

UUSI LUKIJANI TERVETULOA!

Pikkuruisen vessan laittoa - ja jääkaappi

Vessa on todella pieni, jos sinne vielä suihkukin on mahdutettava ( ja onhan se tai amme). Sandra ei tunne valkoista huonekalua, mutta pönttö ja allas ovat valkoiset, nehän ovat kerrostalon vakiokalustoa. Muuten täällä on sisustettu uusiksi, seinät on maalattu suht tumman turkoosiksi ja lattialaatat ovat, niin aika värikkäät, sanoisin. Mutta Sandra on värien ystävä ja niitä tähän kotiin on tulossa.

 Mihin sijoittaa kalusteet? Jos ne laitan tälle seinälle, suihku pitäisi kai laittaa tuohon oikean seinän alaosaan, joka tulee ulkoseinää vasten. (näyttelyyn voisikin sitten laittaa neidon - tai poikaystävän - suihkuun).

Vai tälle seinälle? Suihku sitten tuonne oven viereiseen nurkkaan. Jätetään vielä mietintään.

Keittiön sisutus aloitettiin jääkaapista. Se on sitten voimakkaan punainen.

Jääkaappi on jenkkikaappi, pieni pakastin löytyy sieltä sisältä (Sisältä en ole sisustanut, ehkä, jos aikaa jää ja intoa riittää, teen senkin, muuten saa olla ovi kiinni liimattuna.

Sandran yksiö alkaa hahmottumaan

Nukkekotiyhdistyksen kerrostaloprojekti lähti osaltani käyntiin tämän viikon alussa. Kokoaminen vei aikaa, oviaukkojen leikkaaminen ei ollutkaan kovin helppoa, eikä seinätkään tahtoneet kiinnittyä. Liimauksen lisäksi laitoin muutamia nauloja tukevoittamaan kiinnitystä. Osa seinistä on vielä lopullista kiinnittämistä vailla, koska esim. wc-tilaa ei ole vielä aloitettukaan.

 

Yksiön osat ovat saapuneet ja päätyneet levälleen olohuoneen lattialle. Asukas Sandra ja matto - muuta ei vielä yksiöön ole. Tai no, kyllähän noissa epämääräisissä laatikoissa kaikenlaista on, tännekin sopivaa. Tilanne alkuviikosta maanantaina.

 Eilen oltiin jo pitemmällä, seiniä on kiinnitetty ja tapetoitu. Tapetit ovat toistaiseksi hyvin vaaleita, kunhan huonekalut ovat valmiita, värit voi vielä vaihtua. Onneksi tässä mittakaavassa vaihto on helppoa.

 Olo-makuuhuone ylempi, isompi, välissä eteinen ja wc, tässä vielä ilman väliseinää, edessä keittiö. Eteisen lattia menee luultavasti vaihtoon, seinien väri ei nyt vaan sovi siihen.

Tänään on uurastettu eteisen ja wc:n välisen oven kimpussa, se piti saada paikoilleen ennekuin seinä kiinnitetään lopullisesti. Muita ovia ei sitten tulekaan, vain aukot. (Ulko-ovi tulee yhdistyksen puolesta näyttelyyn, niidenhän täytyy olla kaikilla samanlaiset.) Seiniin löysin kätköistäni vihertävää tapettia.

Huoneisto ei ehkä ole Sandran muuttaessa sinne aivan hänen toiveittensa mukainen, mutta sitten laitetaan sellaiseksi kuin tämä väreistä tykkäävä nuori nainen haluaa :). Tuskinpa seinä- ja lattiatilaa tulee juuri näkymään kaiken rojun alta, mitä sinne ilmestynee...

Yksiö tulee siis nukkekotiyhdistyksen kerrostaloprojektiin. Tarkoitus on tehdä kolme kuusikerroksista kerrostaloa, yksiöitä, kaksioita ja alin kerros erilaisia liiketiloja yms. Talot tulevat rintamamiestalojen kanssa näyttelyyn ensi talvena. Aikaa on siis n. 7 kk saada aikaan valmista, rintamamiestalokin kun on hieman kesken vielä.

Huovutusta - tammihiiriä

Välillä täytyy huovuttaa, se vaan on niin. Jatkoin jyrsijälinjalla, tällä kertaa tarkoitus oli tehdä unikekoihin kuuluvia tammihiiriä, ehkä nämä hieman niitä muistuttavat :). Pariskunta on aiemmin tehtyjen hiirien kokoisia, mutta suurta taloa nämä eivät tule saamaan, ehkä jonkin pienen kolosen.

 Selkä ja hännän yläpuoli ovat harmaanruskeita.

 

 Tammihiirillä on musta rengas mustien silmien ympärillä, joten silmiä on vaikea saada näkyviin kuvissa. Nämä ovat laihanlaisia kuten aiemmin tehdyt hiirenikin. 

Ristipistomatto valmis

Sateinen juhannusaatto sopi hyvin kaupungissa oleilevalle maton loppuunsaattamiseen. 17080 pistoa ja vasemman käden olkalihas jumissa, ja vähän hartiatkin. Malli on Kaffe Fassetin, pinterestistä, mutta kyllä siellä virheitä on, mutta malli oli onneksi sellainen, että ihan kaikkea ei tarvinnut purkaa... Ja värit niitä, joita löytyi aiemmalta ristipistohimokaudeltani joidenkin vuosien takaa. Vastaavat kyllä aika tarkasti mallin värejä. Ja niitä värejähän riittää, mutta sopinee hyvin siihen paikkaan, johon olen sen tarkoittanut.

 

Maton saa Sandra yksiöönsä, kunhan se saapuu. Matto on kooltaan 19 x 16,5 cm.

Tässä Sandra ja Maikki mattoa testaamassa.

Hyvää juhannusta kaikille

Severi ja tytöt suvijuhlissa

Kesäkuu - ja suvijuhlat tulossa. Severi muistelee kaiholla ja hieman nolonakin vuosi sitten olleita meripäiviä. Linturetkelle hän oli silloin menossa, vaatteet tietenkin sen mukaiset ja joutui keskelle väkipaljoutta - hienoja naisia ja miehiäkin vilisemällä. Nyt on toisin, on hankittu tummat housut, kauluspaita ja liivi, kravattikin. Lastenlapset, Maikki ja Sandra, saavat lähteä mukaan, ehkä sieltä nuoria miehiäkin löytyisi. Severi ei nyt mitään naisia katselisi, eihän toki. Jututtaisi vaan kohteliaasti.

Te kaksi pääsette mukaan

Lippu piti tietysti ostaa, eihän nyt juhlia voi aivan ilmaiseksikaan järjestää, orkesterikin tilattu.

Komea nainen on lippuluukulla.

 

 Hieman jo porukkaa olikin saapunut. Ja kokko paloi toki, olihan juhannus. Kovasti oli hieno Severin mielestä.

 

Tytöt taitavat olla vähän allapäin, missäs ne komeat nuoret miehet ovat. Vai lupailiko Severi-vaari liikoja.

Rysä - tuttu paikka. Oluset voisi ottaa. Mikäs haitaristi se on portaille istunut, kuinkas Severi nyt sisälle pääsee. Ai kun on kaunis nainen tuolla toisella nurkalla. Pitänee käydä jututtamassa.

Severi kehuu naiset upeaa leninkiä ja hattua, kovin molemmat pukevat hienoa naista.

 

Portailla istuu nainen ihan yksinään. Severi polvistuu hänen eteensä. KOSII, ei kai nyt sentään, aivan vierasta naista... Ei, ei, kompastui vain vanha herra  juuri naisen eteen.

 

Täällä seinustalla on taas naiset juoruilemassa, juoruilkoon rauhassa, Severi jatkaa matkaa.

Täälläpä on kaunis nuori neito. Severi vaihtaa kohteliaasti pari sanaa hänen kanssaan.

 Tämä nuoripari saa aidalla kurkistella rauhassa, mennäänpä eteenpäin.

 

Ei kai nuo tyttöset tipu tuolta aidalta. Severi katsoo hieman huolissaan...

 Kukahan tänne on hevosen jättänyt. Komea on, Severi on nuoruudessaan ollut hevosmies.

 

 Kukahan täällä grillaa makkaraa. Tohtisikohan tuosta ottaa yhden, hiukoo jo hiukan.

 

Oi joi, eikö tämä nuori neitonen ole vieläkään saanut vaatetta? Ja toinen bikineissään. No, kesähän nyt toisaalta on, kai noinkin voi olla. Mutta mitäs tuo toinen mies tuijottaa, eikö ole ennen naisia nähnyt?

 

 Täällähän hauska pariskunta on, tuolla mummelilla on oikein hupijutut. Tässähän voisi piempäänkin rupatella.

 

 Sitten Severi muistaa lastenlapsensa. Sandra on näköjään lähtenyt katselemaan, löytyisikö vapaata nuorta tanssiseuraa. Hmm... Tuosta ei taida tanssijaksi olla..

 Sandra, hän on järjestysmies, ei hän ehdi kavaljeeriksi.

 Siellä jo Kaipuun Kavaljeerit soittelevat, nyt on aika astua tanssipaviljongin lattialle. Severi lupasi tanssittaa tytöt, no, hyvinhän se vaari tanssii ja on muutenkin kultainen pappa, kyllä hänen kanssaan voi tanssia.

 

 

Suurkiitokset Suvijuhlien järjestäjille, Seijalle ja Erjalle, ja lukuisalle muulle joukolle, jotka olitte näitä toteuttamassa.

Vaatimuksia...

Maikin yksiössä on tiukkaa keskustelua, joka tuntuu kohdistuvan MINUUN! Viikon päästä on juhannustanssit, eikä täällä näytä kovin tyytyväisiltä porukka.

          "Tätä nauhaa en kyllä päähäni laita, tee parempi!" (Sandra)

         "Tällä vanhalla puserolla en voi lähteä! Uusi, uusi, uusi!" (Maikki, 

          joka oli viime kesänä meripäivien aikaan eräässä näyttelyssä, 

          eikä päässyt mukaan, nyt on sitten kovasti tulossa, kun vain uusi pusero saataisiin).

          "Meitä ei sitten kai lainkaan oteta mukaan, kun on vain nämä vanhat verkkarit!"

          (Kerttu ja Terttu  rintamamiestalosta)

          Sängyn päällä Hilda-mummo ja Naomi ovat jo luovuttaneet, tänä vuonna taidetaan 

          jäädä pois....

          Severi-vaari ei jää pois, vaikka kuteet olisi minkälaiset vaan. Varmistaa tanssimaan pääsyn     ottamalla nuoret neidot mukaan. Neidot taas mielessään miettivät, onko tansseissa lainkaan nuoria vapaita miehiä, vainko tuo valkohapsi heitä tanssittaa... Ajatus ei kiehdo paljoakaan, mutta ei siitä Severille kerrota.

Minä taas en kerro, että aika menee nyt tähän Sandran mattoon, johon on tehty nyt n. 4000 pistoa, vielä n. 13000 jäljellä ja jolla ei ole yhtään kiire... (malli Kaffe Fassatt, hieman mukaellen, koska tulee virheitä, joita ei jaksa korjata...ristipistojen purkaminen on viheliäistä puuhaa)

Mutta kyllä minä sen uuden puseron teen Maikille ja uuden nauhan Sandralle, mutta Kerttu ja Terttu on jo vaikeampi pala, 1:18 rimpsumekko on NIIN hankala tehdä.... vai onko?

Uusi neito - Sandra

Koska vain yksi projekti on kesken (rintamamiestalo), pitää jo toista rohmuta. Nukkekotiyhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttelyyn ensi talvena on tulossa kerrostaloja, sieltä minäkin ostin huoneiston - yksiön. Tämä nuori neitonen, Sandra, muuttanee siihen.

 

Oikein piti ilosta hyppiä, kun kuuli uutisen.

Pitää taas päästä väreillä leikkimään, onneksi Sandra on hieman boheemi värejä rakastava nainen.

Sandra on muovailtu cernit-massasta ja piippurassista (jota voi uunissa paistaa, hoksasin sen vasta nyt, mikä kovasti helpotti asukkaan tekemistä).

Lisää kukkia pihalle

Amalia on kukkien ystävä. Iloisena kulkee nyt pihalla, siellä alkaa olla jo kukat valmiina.

 

 Vaaleansinisten hortensioiden lisäksi pihalla kasvaa nyt myös ruukussa vaaleanpunaisia hortensioita.

 Puukatoksen kulmalle on ilmestynyt auringonkukkia, vielä aika matalia, ehkä ne siitä kasvavat korkeutta.

Miniryhmässä tehtyä

Järvenpään Miniryhmä kokoontui viime maanantaina, aiheena oli kukat. Itse sain vain napsutettua vain terälehtiä siellä, mutta viime päivät kotona ovatkin kuluneet kukkien valmistuksessa. Enpä olisi uskonut, että näinkin paljon sain aikaiseksi, en ole oikein kukkia saanut tehtyä aiemmin.

Auringonkukkia reilut viisikymmentä, eri kokoa, nyt kaikki nukkekotini saavat omansa.
Kaksi hortensiaa (vain toinen kuvassa), pari ruusua ja kukkia vailla lajitunnusta. Tässä vielä lehdettöminä.

Ahtautta pihalla

Amalia kaipaa puutarhaa - mutta eihän se mihinkään mahdu.

 Miksi pihan pitää olla niin pieni, huokaa hän ja katselee pikkuruista kasvimaata - siis sitä multakasaa - ja miettii, mitä siihen voisi istuttaa. 

Mihinkäs mahdutat suuremman pihan, tähän on tyytyminen myös Amalialla

Mitähän tähän istuttaisi? Jos laittaa kurpitsan, se jo melkein täyttää koko kasvimaan... Porkkanoita? Voisiko hiiret syödä kaalia? Amalia saa vielä miettiä.

Piha kokonaisuudessaan.Onhan siinä vielä pieni pläntti tuossa keskellä alhaalla pelkkää maata...

 Aapeli lähti puita sahaamaan. Hieman häntä harmittaa nyt tuo Amalia, vaatia nyt suurempaa kasvimaata ja ihan puutarhaa,mihin hän nyt sen laittais.

Lapset saivat sentään yhteen nurkkaan pienen hiekkakasan.

Piha alkaa olla täynnä, mukava olisi sinne laittaa yhtä sun toista, mutta tilaa ei nyt oikein ole suuremmalle pihalle. Rajasin pihan pienellä laudalla, toi hieman selkeyttä.