Ilta saapuu Hiirulan taloon

Maanantai-ilta alkaa pimentyä. Lapset ovat jo menneet nukkumaan. Lastenhuone on saanut kalustusta, nyt pääsivät piiperot jo omiin sänkyihinsä tai ... miten onkaan, samassa sängyssä ahtaasti nukkuvat Iitu ja Liinu. Peetu on sentään kivunnut yläsänkyyn tilkkupeiton alle.

 Amalia tassuttelee vielä keittiössä. Paljon on mietittävää, vaikka monta asiaa on saatu jo kuntoon.
 Tuolle tyhjälle seinälle... voisikohan Matias rakentaa sellaisen astiahyllyn... jotain siihen pitää saada...

 

 Kaappiin on jo kertynyt monenlaista tavaraa. Eilen Amalian virkkuukoukku oli vikkelässä touhussa ja huuvan kulmalle ilmestyi patalaput. Kylläpä se tassuja polttelikin tuo kuuma kattila ennen.

 

Tämä pieni huone alkaa olla jo täynnä huonekaluja, kaikki ei ole vielä paikoillaan, kirjahylly on kummasti vain pöydän kulmalla. No, nostetaan se pian, kunhan sinne on ilmestynyt kirjoja.

                             Aapeli haluaisi vielä hetken lukea. Minkähän kirjan valitsisi?

                   Vanhempien sänky on saanut lakanat. Olisiko jo nukkumaanmenon aika?

Kalustajaminä on väsännyt viimeaikoina: mustavalkoisen nojatuolin (toinen tuoli vohkittiin Marjalta, mitäs ei pitänyt puoliaan), lastenhuoneen sängyt, keittiöön pöytätasoa, ommellut parisängyn lakanat (peitto tehtiin jo talvella vanhoista sormikkaista ja puuvillaisesta neuleesta) ja virkannut patalaput. Muut huonekalut ja monet pienet keittiötarvikkeet löytyivät kätköistä tai otettiin ensimmäisestä nukkekodistani, se kun joutuu seuraavaksi remonttiin ja muodonmuutokseen, isot matot huonekalukangaspaloja.