Näyttely avattu!

 Nukkekotiyhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttely avattiin eilen 21.2. Upealle näytti. Tässä joitakin kuvia, osa kuvistani oli niin epäteräviä ja huonoja laadultaan, että kaikkien näyttelyyn osallistujien talot eivät ole kuvissani mukana.

(tekstiä korjattu )
Ensin oma kohtani:

Talot olivat numerojärjestuksessä ja ympäristö vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Oma taloni sijaitsee syyskuun alussa eli eletään parasta sienestyskautta, ja taloni asukkaat, Kerttu ja Terttu, kaksossisarukset, ovatkin käyneet sienestämässä. Kesää on vielä jäljellä, keinu odottaa vielä keinujaansa, mutta syksyn lehtiä alkaa jo tippua.

Jokaiseen taloon on Anne  on kirjoittanut tekstin, joka on asetettu kunkin talon eteen. Omani on tässä vielä tarkemmin:

(Voi olla, ettei teksti oikein näy)

 Vas. oma , Paula Tuukkanen, Raija Palonen

 

  Tässä syksyistä katua lisää. Naapurini mukana alakuvassa.

Tässä taloja lisää:

Vasemmalta: Päivi Hietanen, Anne Vesterholm, Anu Jokelainen, Sirkka Vesterinen

Vas. : Leonie Stiller, Susanna Ruotsalainen, Johanna Mikkola, Nina Vallius, Elisa Läntinen, Päivi Hietanen

Vas. Elina Kalli, L.Stiller, S. Ruotsalainen, J. Mikkola

Vas. Anneli Lindsberg, Outi Sutinen,Kati ja Petteri Viljakainen

Vas. Nukkekotiyhdistyksen talo, Seija Syrjälä, Paula Antila

Lis-Beth Mäkelä,Tanja Tirkkonen, Kati Tammisalo

Elisa Läntinen

Elisa Läntinen

Paula Tuukkanen

  Eeva-Maria Alatalo

                              

Kaisa

  Anu Jokelainen

                                     

       

 Susanna Ruotsalainen

Terhi Latva-Käyrä

vas. Auli Eho, Maija Salo keskellä, Eija Parikka

 

Vas. Outi Sutinen, Kati ja Petteri Viljakainen, Elina Kalli

  Anu Jokelainen, Sirkka Vesterinen

         

Lis-Beth Mäkelä, Tanja Tirkkonen

Anne Vesterholm

                                         

Seija Syrjälä

  Erja Helander, Auli Eho

 

Leena Asikainen

  Maija Rautiainen

                                

Vas. Tanja Tirkkonen, keskellä Kati Tammisalo, Leena Asikainen, takana pilkottaa Raila Kurpan talo

 

   Tiina Honkanen

  

    

 Viimeisessä kuvassa muuntaja (Erja Helander) ja sen edessä Rintamamiestien bussipysäkki.

                              

Kuvat eivät ole valitettavasti tässä oikeassa vuodenaikajärjestyksessä.

Sitten vielä kerrostalot. Kerrostalojen huoneistot ovat pleksilasien takana, mikä aiheutti kuviini ikäviä heijastuksia. Muutama kuva sieltäkin. Ensin runkojen kokoamista:

 

 Ja osa huoneistoista on sijoitettu paikoilleen:

Ja talot näyttelykunnossa:

  Talojen päädyssä näkyvät WC-tilat. Laatoissa lukee tekijän nimi ja lyhytkuvaus asunnosta ja sen asukkaista. Alimmassa kerroksessa sijitsee erilaisia yhteisiä tiloja, ravintola sekä liikehuoneistoja.

 

Sandran yksiö sijaitsee keltaisen talon kolmannessa kerroksessa. Yläpuolella on musisoivien nuorien koti, joten pelatessa saatetaan kuulla myös soittoa! Sandran kotonahan on peli-ilta menossa, kunnes sen keskeyttää ovelta kuuluva kolina ja valkohiuksisen miehen ilmestyminen ovelle. (Sehän on tuttu: Severi-vaari)

Mukana oli vielä satumaailmaan liittyviä taloja sekä muutakin, mutta niistä varmaan näiden tekijät kertovat tarkemmin.

Näyttelyä valmistellaan - Salme vierailulla

Kerttu ja Terttu kävivät jokin aika sitten vierailulla Salmen luona ja nyt koitti oiva tilaisuus kutsua Salme pikaiselle käynnille - samassa näyttelyssä kun molempien kodit ovat.

Kerttu ja Terttu innoissaan esittelevät kotiaan:

- sienessä käytiin, lampaankääpää ja herkkutatteja. Paistaa pitää ensin. Omenan voit ottaa, hyviä ovat.. 

(Hups, taitavat olla samoja, joita naiset toivat tuliaisina Salmen luota)

 

 - Pitäisi, pitäisi keinu varmaan pian laittaa talviteloille, mutta vielä ehtii keinua.

 - tuollaisen aurinkokellon toivat lapset lahjaksi. Mitähän se näyttää?

- Olisipa enemmän aikaa, laitettais sauna lämpiämään...

 

-  Tänne me tuodaan roskat.. (Salmea naurattaa, pitääkö tuokin nyt esitellä)

 

 - Mentäiskö jo sisälle?

 - Tämmöinen olohuone, ihan vaatimaton meillä...

 - Kurkataanko yläkertaa? Varovasti portaita..

 Salme nousee ketterästi yläkertaan, Kerttu ja Terttu perässä.

 

- Kuule Salme, olen ajatellut laittaa siihen TIETOKONEEN!

- Tässä me luetaan, niin ja juoruillaan. Ja Terttu joskus ompelee, on tuolla ompelukone, tuon kopan alla.

- Katsos tuosta ikkunasta, sauna näkyy..

- vessa, no pieni se on, on siellä ammekin, siellä takana..

Ja sittenpä Salmen pitikin jo lähteä kotiin. Voi, jäi kahvitkin tarjoamatta. Seuraavalla kerralla, joohan? Tulethan?

Huomenna jännitetäänkin näyttelyn avajaisia, taitavat naisetkin olla aivan täpinöissään.

TERVETULOA UUDET LUKIJANI!

Yksiö valmis - uskoisiko tuota?

Nyt on valmis, päätetty. Sitä voisi varmaan jatkaa loputtomiin, mutta alkuviikko on töitä, eikä enää aikaa juurikaan, joten nyt saa riittää. Tässä tämä:

Yksiön olo-makuutila ilman pöytää ja seuruetta. Tuosta ristipistomatosta kesäkuun alussa 2015 kaikki alkoi, seinät eivät olleet vielä saapuneet, mutta matto valmistui.

Yksiötä asuttaa siis nuori neito, Sandra, ja värit ovat kaikki kaikessa, niitä pitää olla, tykkää hän.

Yksiö ehti kokea monta, monta muutosta ennen toissapäivää, jolloin se sai uudet valot. Ensin laitetut jouluvalot eivät lopultakaan valaisseet yhtään ja kun selvisi, että muuntajalla voikin laittaa valot, päätin vaihtaa. Tosin jouduin lopulta ottamaan valot lainaan Hiirulasta, kaupoista en tähän hätään löytänyt sopivia ledvaloja.
Koko komeus näyttää nyt tältä keittiön suunnalta katsottuna:

Yksiössä on siis yleisvalot katossa, muut valaisimet ovat lamputta. Ei niin kaunista, mutta valaisee hyvin. Toivottavasti kukaan ei kovin tarkkaan kurki kattoon, se ei ole parasta tässä talossa...
Eteisestä löytyy vain peili, sinne ei näy lopulta mistään sen enempää, joten jätän sen tässä vaiheessa tähän.

Keittiö ei ole kokenut suuriakaan muutoksia, pieniä lisäyksiä: matto, jakkara, lampunvarjostin vaihtunut taas kerran.

Se vessa. Kolmas kerta toden sanoo: lopulta tuli suihkuverho, erään kaupan muovikassista leikkelin. Tykkäsin väristä.

Pyyhkeelle olisi ollut paras se seinä, jota ei nyt ole, siksi laitoin sen oveen. Ei Sandra valittanut. Pytyn takana lintujuliste maailman linnuista.

Olohuoneessa tytöt pelaavat edelleen. Olen kirjoittanut tilannekuvaukseen, että ovelle ilmestyy Severi-vaari, no, piti hänet sitten sinne laittaa. Ei ihan helppo nakki saada pysymään pystyssä. Liimasin hänet lopulta ylimääräiselle pahvile ja tikku vielä vahvistamaan housunpuntista. Toivottavasti ei kellahda mahalleen kesken näyttelyn.

 

Tässä vielä yleistilannekuva, vaarin kasvot loistaa valossa. 

Ja lopuksi hieman yksityiskohtia.

 Kakkua on, mutta lusikat puuttuu...

 Taulut saavat olla hieman sellaisia hassuja..

 Ainoa kukkanen.

 Kirjat pitkin lattioita...

Tai no, on niitä kirjoja myös kirjahyllyssä. Ja monenlaista muutakin tavaraa sieltä näyttää löytyvän.

 Ja sukat myös lattialla... Ei Sandralle ole niin väliä, onko kaikki tiptop. Kirjahyllyn alinta osaa. Neulookohan Sandra jotain, ainakin keriä ja puikot löytyy.

Ei Sandra taida hattuja pitää. Tai no, voipa hyvinkin...

 

 Kirjoituspöytää. Telkkaria ei näy olevan, ehkä Sandra katsoo ohjelmat läppärillään.

 Onko Sandralla koira? Se voi olla Maikin tai Naomin.. (Neulahuovutettu)

(Kuvassa näkyy myös tuolin jalan ympärillä rautalankaa. Kaikki tytöt on raudoitettu tuoleihinsa ja tuolit kiinnitetty pöytään tai jalasta lattiaan, näin kokonaisuutta ei tarvitse liimata mattoon. Toivottavasti pysyy pystyssä näin.)

 Tämä yksiö siis matkaa Nukkekotiyhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttelyyn Tampereen Verkarantaan perjantaina. Näyttely avataan 21.2 ja jatkuu maaliskuun 19. päivään. Tervetuloa!

Peli-iltaa Sandran yksiössä

On jo myöhäistä, mutta Sandran kotona pelataan korttia. Mukana on Maikki-serkku ja hänen ystävänsä Naomi. Ristiseiska näyttää olevan pelin nimi. Viinipullokin on näköjään pöydällä, mutta vain yksi lasi?

Ristiseiskassa pitäisi lopulta olla kaikki seiskat keskellä, mutta ruutuseiska puuttuu. Kenellä se on?

"Maikki, onko sinulla ruutuseiska?"

Maikki tutkii korttejaan, ei hän tietenkään sano, onko ruutuseiska hänellä, ei tietenkään. 

 

 

 

Olisiko se Naomilla? Hänellä näyttää olevan kovin vähän kortteja.

 

Sandran sänky näyttää olevan aika täynnä, no, hän viskoo varmaan kaikki sieltä lattialle, kun menee nukkumaan. Ehkä vähän kitaransoittoa sitä ennen.

Mutta nyt peli jatkuu, kaipa joku sen ruutuseiskan kohta laittaa pöytään...

(Nyt minun on tunnustettava, mutta ei kerrota sitä noille naisille. Ruutuseiska tippui lattialle ja minä imuroin sen vahingossa ).

Jätekatos rintamamiestaloon

Rintamamiestalon portin pieleen tulee jätekatos. Se on tehty pääasiassa jäätelötikuista. Koska ne on aika leveitä 1:18 kokoon, puolitin ne ulkopuolelta uurtamalla vakoa noin puoleenväliin. Katto olisi saanut olla pari milliä pitempi, mutta sovitaan, että jo aikansa palvellut katos ja vähän rempallaan :)

 

Roskis on ajautunut minulle joskus, tähän kokoon se tuntui olevan just sopiva. Katto on huopaa (= hiomapaperia maalattuna mustaksi).

Myös kompostia kehitellään, se täytyy vielä täyttää sopivalla materiaalilla.

Vessa valmis - luulisin

Pari päivää sitten yksiön vessaa laittelin eteenpäin ja tänään luulisin, että saa riittää. Pieniä lisäyksiä tuli tehtyä.

 

Pytyn kansi sai sitten kirkkaan punaisen värin, suihkuseinä uusittiin, kun löysin lopulta  kätköistäni tuota sopivaa levyä. Roskis servettipaperilla päällystetty, kuten myös pikku kaapin ovi. Sinne olisi pitänyt tehdä yhtä sun toista purnukkaa ja nyt on voimat loppu. Saa ovi välttää. Pikkuinen on vessa, sen huomaa, kun Sandra siellä peilailee.

Nyt pitää tehdä muut huoneet loppuun, ei niistä paljoa puutukaan, mutta jotain vielä.

Yksiön vessaa saatu eteenpäin

Sandran yksiön vessa on ollut kauan vaiheessa - johtuen ehkä siitäkin, että wc-kalusteiden, lavuaarin ja pytyn, maalaus on antanut odotuttaa itseään. Vähän ajatus hirvittikin,  muta nyt on maalattu, lakkaus vielä ja sitten saa kelvata. No pytyn kannen väri vaihtuu vielä, punaiseksi tai keltaiseksi varmaan.

 
Sandralla ei ole mikään tyylikäs vessa, värejä kun pitää olla ja muutenkin ei ihan normivessakalustetta.  Lavuaari ja pytty ovat kuitenkin koko kerrostalossa samanlaiset, niin sitten täälläkin.

Suihkutilan seinään minulla on parempaakin levyä olemassa, mutta toistaiseksi tosi hyvässä tallessa. Jos löytyy ennen näyttelyn alkua, vaihtuu. Pyyhkeet tulee varmaan etualan kuvitellulle seinälle. Pientä pesuainetarvkkeistoa pitäisi tehdä tyhjille hyllyille - tai sitten ovi, joka tiukasti kiinni.

Näyttely lähestyy - olenko valmis?

Nukkekotiyhdistyksen 25 vuotisjuhlanäyttely lähestyy uhkaavasti. Aikaa tuntui ensin olevan  paaaljon, mutta monta pientä asiaa haluaisi vielä tehdä. 

 

Rintamamiestaloa olen tehnyt jo kolme vuotta (välillä pari muuta taloakin taisi tulla tehtyä tai remontoitua), mutta nyt se alkaa olla melko valmis. No ompelukone puuttuu ja monta muuta sellaista pientä juttua, joita siellä haluaisi olevan, mutta jotka eivät nyt aivan välttämättömiä ole. Ja  piippu ja rännit ja ....

Kerrostaloyksiön WC- kalusteet ovat edelleen maalaamatta, ehkä loppuviikosta. Ja vessa muutenkin loppuunsaattamatta. Eteinenkin kaipaa peiliä ja jotain pientä lipastoa.

Tässä ne kuitenkin pöydälläni majailevat sulassa sovussa, hieman jää vielä työskentelytilaakin...

Värimaailma on näissä aivan erilainen, rintamamiestalo pääasiassa rauhallisin, murretuin värein toteutettu, yksiössä taas pääsivät värit valloilleen. Tykkään tehdä molemmilla tavoilla, aina vuorotellen.