Severi ja tytöt suvijuhlissa

Kesäkuu - ja suvijuhlat tulossa. Severi muistelee kaiholla ja hieman nolonakin vuosi sitten olleita meripäiviä. Linturetkelle hän oli silloin menossa, vaatteet tietenkin sen mukaiset ja joutui keskelle väkipaljoutta - hienoja naisia ja miehiäkin vilisemällä. Nyt on toisin, on hankittu tummat housut, kauluspaita ja liivi, kravattikin. Lastenlapset, Maikki ja Sandra, saavat lähteä mukaan, ehkä sieltä nuoria miehiäkin löytyisi. Severi ei nyt mitään naisia katselisi, eihän toki. Jututtaisi vaan kohteliaasti.

Te kaksi pääsette mukaan

Lippu piti tietysti ostaa, eihän nyt juhlia voi aivan ilmaiseksikaan järjestää, orkesterikin tilattu.

Komea nainen on lippuluukulla.

 

 Hieman jo porukkaa olikin saapunut. Ja kokko paloi toki, olihan juhannus. Kovasti oli hieno Severin mielestä.

 

Tytöt taitavat olla vähän allapäin, missäs ne komeat nuoret miehet ovat. Vai lupailiko Severi-vaari liikoja.

Rysä - tuttu paikka. Oluset voisi ottaa. Mikäs haitaristi se on portaille istunut, kuinkas Severi nyt sisälle pääsee. Ai kun on kaunis nainen tuolla toisella nurkalla. Pitänee käydä jututtamassa.

Severi kehuu naiset upeaa leninkiä ja hattua, kovin molemmat pukevat hienoa naista.

 

Portailla istuu nainen ihan yksinään. Severi polvistuu hänen eteensä. KOSII, ei kai nyt sentään, aivan vierasta naista... Ei, ei, kompastui vain vanha herra  juuri naisen eteen.

 

Täällä seinustalla on taas naiset juoruilemassa, juoruilkoon rauhassa, Severi jatkaa matkaa.

Täälläpä on kaunis nuori neito. Severi vaihtaa kohteliaasti pari sanaa hänen kanssaan.

 Tämä nuoripari saa aidalla kurkistella rauhassa, mennäänpä eteenpäin.

 

Ei kai nuo tyttöset tipu tuolta aidalta. Severi katsoo hieman huolissaan...

 Kukahan tänne on hevosen jättänyt. Komea on, Severi on nuoruudessaan ollut hevosmies.

 

 Kukahan täällä grillaa makkaraa. Tohtisikohan tuosta ottaa yhden, hiukoo jo hiukan.

 

Oi joi, eikö tämä nuori neitonen ole vieläkään saanut vaatetta? Ja toinen bikineissään. No, kesähän nyt toisaalta on, kai noinkin voi olla. Mutta mitäs tuo toinen mies tuijottaa, eikö ole ennen naisia nähnyt?

 

 Täällähän hauska pariskunta on, tuolla mummelilla on oikein hupijutut. Tässähän voisi piempäänkin rupatella.

 

 Sitten Severi muistaa lastenlapsensa. Sandra on näköjään lähtenyt katselemaan, löytyisikö vapaata nuorta tanssiseuraa. Hmm... Tuosta ei taida tanssijaksi olla..

 Sandra, hän on järjestysmies, ei hän ehdi kavaljeeriksi.

 Siellä jo Kaipuun Kavaljeerit soittelevat, nyt on aika astua tanssipaviljongin lattialle. Severi lupasi tanssittaa tytöt, no, hyvinhän se vaari tanssii ja on muutenkin kultainen pappa, kyllä hänen kanssaan voi tanssia.

 

 

Suurkiitokset Suvijuhlien järjestäjille, Seijalle ja Erjalle, ja lukuisalle muulle joukolle, jotka olitte näitä toteuttamassa.

Vaatimuksia...

Maikin yksiössä on tiukkaa keskustelua, joka tuntuu kohdistuvan MINUUN! Viikon päästä on juhannustanssit, eikä täällä näytä kovin tyytyväisiltä porukka.

          "Tätä nauhaa en kyllä päähäni laita, tee parempi!" (Sandra)

         "Tällä vanhalla puserolla en voi lähteä! Uusi, uusi, uusi!" (Maikki, 

          joka oli viime kesänä meripäivien aikaan eräässä näyttelyssä, 

          eikä päässyt mukaan, nyt on sitten kovasti tulossa, kun vain uusi pusero saataisiin).

          "Meitä ei sitten kai lainkaan oteta mukaan, kun on vain nämä vanhat verkkarit!"

          (Kerttu ja Terttu  rintamamiestalosta)

          Sängyn päällä Hilda-mummo ja Naomi ovat jo luovuttaneet, tänä vuonna taidetaan 

          jäädä pois....

          Severi-vaari ei jää pois, vaikka kuteet olisi minkälaiset vaan. Varmistaa tanssimaan pääsyn     ottamalla nuoret neidot mukaan. Neidot taas mielessään miettivät, onko tansseissa lainkaan nuoria vapaita miehiä, vainko tuo valkohapsi heitä tanssittaa... Ajatus ei kiehdo paljoakaan, mutta ei siitä Severille kerrota.

Minä taas en kerro, että aika menee nyt tähän Sandran mattoon, johon on tehty nyt n. 4000 pistoa, vielä n. 13000 jäljellä ja jolla ei ole yhtään kiire... (malli Kaffe Fassatt, hieman mukaellen, koska tulee virheitä, joita ei jaksa korjata...ristipistojen purkaminen on viheliäistä puuhaa)

Mutta kyllä minä sen uuden puseron teen Maikille ja uuden nauhan Sandralle, mutta Kerttu ja Terttu on jo vaikeampi pala, 1:18 rimpsumekko on NIIN hankala tehdä.... vai onko?

Uusi neito - Sandra

Koska vain yksi projekti on kesken (rintamamiestalo), pitää jo toista rohmuta. Nukkekotiyhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttelyyn ensi talvena on tulossa kerrostaloja, sieltä minäkin ostin huoneiston - yksiön. Tämä nuori neitonen, Sandra, muuttanee siihen.

 

Oikein piti ilosta hyppiä, kun kuuli uutisen.

Pitää taas päästä väreillä leikkimään, onneksi Sandra on hieman boheemi värejä rakastava nainen.

Sandra on muovailtu cernit-massasta ja piippurassista (jota voi uunissa paistaa, hoksasin sen vasta nyt, mikä kovasti helpotti asukkaan tekemistä).

Lisää kukkia pihalle

Amalia on kukkien ystävä. Iloisena kulkee nyt pihalla, siellä alkaa olla jo kukat valmiina.

 

 Vaaleansinisten hortensioiden lisäksi pihalla kasvaa nyt myös ruukussa vaaleanpunaisia hortensioita.

 Puukatoksen kulmalle on ilmestynyt auringonkukkia, vielä aika matalia, ehkä ne siitä kasvavat korkeutta.

Miniryhmässä tehtyä

Järvenpään Miniryhmä kokoontui viime maanantaina, aiheena oli kukat. Itse sain vain napsutettua vain terälehtiä siellä, mutta viime päivät kotona ovatkin kuluneet kukkien valmistuksessa. Enpä olisi uskonut, että näinkin paljon sain aikaiseksi, en ole oikein kukkia saanut tehtyä aiemmin.

Auringonkukkia reilut viisikymmentä, eri kokoa, nyt kaikki nukkekotini saavat omansa.
Kaksi hortensiaa (vain toinen kuvassa), pari ruusua ja kukkia vailla lajitunnusta. Tässä vielä lehdettöminä.

Ahtautta pihalla

Amalia kaipaa puutarhaa - mutta eihän se mihinkään mahdu.

 Miksi pihan pitää olla niin pieni, huokaa hän ja katselee pikkuruista kasvimaata - siis sitä multakasaa - ja miettii, mitä siihen voisi istuttaa. 

Mihinkäs mahdutat suuremman pihan, tähän on tyytyminen myös Amalialla

Mitähän tähän istuttaisi? Jos laittaa kurpitsan, se jo melkein täyttää koko kasvimaan... Porkkanoita? Voisiko hiiret syödä kaalia? Amalia saa vielä miettiä.

Piha kokonaisuudessaan.Onhan siinä vielä pieni pläntti tuossa keskellä alhaalla pelkkää maata...

 Aapeli lähti puita sahaamaan. Hieman häntä harmittaa nyt tuo Amalia, vaatia nyt suurempaa kasvimaata ja ihan puutarhaa,mihin hän nyt sen laittais.

Lapset saivat sentään yhteen nurkkaan pienen hiekkakasan.

Piha alkaa olla täynnä, mukava olisi sinne laittaa yhtä sun toista, mutta tilaa ei nyt oikein ole suuremmalle pihalle. Rajasin pihan pienellä laudalla, toi hieman selkeyttä.

Kukkasia Hiirulan pihalle

 

 

Hiirulassa hypätään kevään ohi, täällä alkaa kesä nyt.
Liinu on lähtenyt pihalle katselemaan ja löysi jotain kummallista kiven takaa.

"Äiti, täällä kiven takana... Valkoisia kukkia! Äiti, tule!"

Äiti laittaa parvekkeelle kukkasia.
Mitähän siellä nyt on... Pitänee mennä katsomaan...

  
   No mutta... lummelammikko... maailman pienin lummelammikko... Tokihan lummelammikkoa haluttiin pihalle, mutta näin pieni..

                      

  Kahden kukan lammikko... No, parempi kuin ei ollenkaan, tuumii Amalia ja on ihan tyytyväinen.

                (Lammikkoa pitää vielä maisemoida paremmin ympäristöön sulautuvaksi)

Etuseinän terassillekin on Amalia laittanut jo entisten lisäksi uuden vaaleanpunaisen kukkasen.

Eilispäivän väkersin kukkia, ne eivät ole oikein alaani (no mikä sitten on?), mutta kovasti niitä tein. Lajia ei kannata kysyä, ne on vaan kukkasia.

UUSI LUKIJANI TERVETULOA!

Rintamamiestalossakin hieman sisustettu

Kertulla ja Tertulla näyttää olevan aika ailahtelevainen luonne: piano on maalattu, ennenhän se oli valkoinen, mutta eipä ole enää... Ikkunan eteen on ilmestynyt pyöreä pöytä ja kolme tuolia. Televisio on raahattu alas Tertun huoneesta. Samoin matot ovat vaihtaneet huonetta. Ne verhot, ne puuttuvat edelleen...

 Olohuone alkaa olla melko täyteen sisustettu tällä erää

Terttukin on päässyt kahville (mutta mutta, tyhjä kuppi, eikä mitään syötävää)

  Tämä vasemman puoleinen pieni pänikkä (niin niitä kutsuttiin ainakin Kainuussa, kun olin lapsi) syntyi aamulla, malli jälleen Krisiltä.

 

Kesää odotellaan jo rintamamiestalossakin

Pitkästä aikaa taas rintamamiestalossakin jotain tapahtuu. Ihan pientä vaan, piha odottaa vielä naisten (ja minun) tarmonpuuskia. Pikkuisen terassin tapaista on ilmestynyt tuohon kuistin kulmalle. Terttu on raahannut vanhan pallogrillinsä, jota nyt ihmetellään. Vieläköhän se toimii...

                (Krokettipeli on lahja Sarilta. Grilli on tehty pääsiäismunan yllätyskotelosta).

Pihatöihin pitäisi päästä, multaa kääntämään ja kukkasia istuttamaan. Mutta vielä on hieman liian kylmää (ja kukkaset tekemättä).

Tiaiset ikkunassa ovat Maria Pirisen taidokkaista käsistä, kiitos. Odottavat, että pääsisivät pesimään, missä se pönttö viipyy?