Maikki sai avajaisvaatteet

Neulekahvila "NURJA SILMUKKA" odottaa vielä hetken avajaisiaan. Talon edusta on saanut nurmikon (vihreää huopaa) ja oven edusta pikku maton. Tien hiekka on kaukaa, Namibin aavikon dyynihiekkaa. Maikki on ommellut hieman paremman puvun itselleen ja sille pitsitopin (käsien piippurassi piti peittää jollain).

 UUDET LUKIJAT TERVETULOA!

Kohti avajaisia

Neulekahvila  "NURJA SILMUKKA" (knitting cafe "PURL LOOP") valmistuu pikkuhiljaa. Mutta mikä on tuo outo kapistus, joka on tuossa talon edessä?

 

No tietenkin lankavyyhdit tarvitsevat paikkansa. ("Hyllyt" suklaarasiasta joulun jäljiltä)

Irmeli-rouva, kahvilan omistaja, on tullut tyttärensä Maikin kanssa katsomaan, missä vaiheessa kahvila on, joko piankin päästäisiin viettämään avajaisia.
- Lamppuja vielä puuttuu, muuten alkaakin olla kaikki paikallaan, tuumii Irmeli-rouva. Tiskiltä puuttuu vielä kahvikuppeja, niitä pitää saada lisää.

Sivuikkunasta kurkistettuna:

 

Laukut ja kissataulu pääsivät seinälle, divaanin paikkaa piti muuttaa, ettei pää kolhisi laukkuviritelmää. Muutama pikku tyynykin valmistui divaanille. Maikin piti päästä kokeilemaan, miltä siinä istuminen tuntuu. Hyvälle tuntui, ikkunasta voi katsella ulos ja vaikka neuloa samalla.

Myyntitiskin eteen on ilmaantunut pieni savimaljakko. Mitähän se siinä tekee?

 Kaffe Fassett on kirjoittanut monta neulekirjaa, mutta nyt näyttää pöydällä olevan jokin tilkkutyökirja.

Tuoleja ei ole koskaan liikaa... Pieni rasia on matkamuisto Italiasta.

Neulekahvilasta pitää tietenkin löytyä neulelehti.

Nurkassa on pieni vihreä kulmahylly. Sinnekin on laitettu lankoja.

Vielä pari kuvaa kuvattuna ilman kattoa:

Ja yksi katon kanssa.

 Nurja-sana näkyy kääntyvän englanniksi sanaksi väärä. Vaikka Purl Loop ei kuulosta niin hyvälle kuin Wrong Loop, se on kuitenkin oikeampi nimitys, eihän silmukat voi olla vääriä vai voiko?

Irmeli-rouva ompelimoineen (joka pitää pian remontoida) on esitelty edellisessä blogissani http://miniminimpiminein.vuodatus.net). Ilme on hieman muuttunut.... Maikin koti löytyykin tästä blogista, hänhän on Irmelin tytär ja tulee kahvilaan töihin, kunhan se avautuu.

Tervetuloa uudet lukijani!

Voi tätä seinien vinoutta

Neulekahvilan seinissä riittääkin väsäämistä (arvatkaa, teenkö seuraavan projektin TOSI tukevaan raamiin!). Onneksi nimi "NURJA SILMUKKA" antaa mahdollisuuden seinillekin olla nurin tai miten vaan vinksallaan. Tarkoitus ei ollut tehdä tästä taloa, vaan vain laatikon mukainen boxi, mutta enpä malttanut lopettaa. Aina jokin seinä kaipasi tukea, eikä talo ole vieläkään  todellakaan lapsiystävällinen! Mutta hauskaa sen rakentelu on ollut ja sehän on pääasia. Punainen väri tuli pääväriksi ehkä siksi, että minulla sattui olemaan ikivanha Miranol-purkki punaista maalia, joka uhkasi jämähtää lopullisesti, tuli kiire ottaa se käyttöön. Satun kyllä tykkäämään myös tuosta väristä :)

 

 Että pitikin tehdä tuon mallinen ikkuna...

 

 Katon harjalle pitää vielä tehdä jotakin.

 

Takaa talo saa jäädä laatikon näköiseksi, että muistan, mistä kaikki alkoi.

Ja jotain on sisällekin saatu lisää:

Tätä pitsiä olen virkannut joskus 40 vuotta sitten, se on jo kellastunut, mutta pääsee nyt ikkunaan verhoksi. (Näkyy hieman ylemmissä kuvissa alkuviritelmänä).

 Tästä hökötyksestä ei taas ole       
 aavistustakaan mikä ja mistä se on,
 mutta ihan sopiva tänne kahvilaan.
Laukut olen virkannut puuvilla- ja muliinilangoista.

Arvontavoittona paljon ihanuuksia

Hieman ennen juhannusta posti toi mahtavan paketin, onnetar suosi minua Hurauskadun arvonnassa ja sain upeita tavaroita palkintona. Katsokaa nyt vaikka tuota vaaleansinistä unelmaa! (Irmeli-rouvan ompelimo pitänee laittaa remonttiin seuraavaksi, tuo sopisi sitten sinne mitä parhaimmin).

 

Ja kukat pääsevät pian neulekahvilan pöydille. Muutkin varmasti löytävät paikkansa.

Yksi seinä valmiina?

Sisäänkäyntiseinä valmis - ainakin melkein. Ikkunat ovat jostain paketista muoviosa ja muu väännetty Bilteman tikuista. Ehkä ensi kerralla otan tukevamman laatikon boxiksi, tässä on ollut vähän liikaa sovittelua, kun ne seinät pakkaa vääntyileen ja tarkoitus on kuitenkin, että vasemmanpuoleinen iso ikkunaseinä aukeaa ja ovi myös. Ison ikkunan alareunalla olevalle hyllylle voidaan järjestää vaihtuvia näyttelyitä, nyt siihen laitoin tekemäni kannut. Avajaisia saadaan odotella vielä Juhannuksen jälkeen, niin että

OIKEIN MUKAVAA JUHANNUSTA KAIKILLE BLOGISSANI PIIPAHTAVILLE

Ulko-ovi

Siitä häkkyrästä tuli sitten osa tähän.

Lisänä Bilteman tikkuja, kahvitikkuja ja kuivamustekynän osa kahvana.

Neulekahvila "Nurja silmukka" - pientä uutta

Kahvilan avajaispäivä lähestyy (?), seinät näyttävät vielä kovin autioille, mutta toinen pöydistä on saanut maalia pintaansa ja neljä tuolia ympärilleen. Tuolit ovat eri paria esikuvansa mukaan (paikallinen neulekahvila). Ja kuten näette, taas on Bilteman tikuille ollut käyttöä.
Tuolit tehty pääasiassa ilotulitusraketeista ym. jätepuusta ja pahvista. Jos oikein tarkasti katsotte, huomaatte, että  herrasväen pikkuleipien viereen on ilmestynyt dominokeksejä.

Kissataulu on kortista, jonka olen saanut aikaa sitten, hieman iso, mutta jää ehkä seinälle.
Kaikki "aarteet" täytyy usein käydä läpi, kun ei muista yhtään, mitä kaikkea sieltä voi löytyä.Tällä kertaa väsäsin niistä  kellon, kellotaulu pahvia, loppu jostain, mistä ei ole enää aavistustakaan.

 Edestä

 Takaa.

Ja tämä, mikä lie, mistä lie, löytyy piakkoin myös tästä kahvilasta.

Myyntipöytä ja pikkupöytä

Kahvila "Nurja silmukka" on saanut myyntipöydän. Se on väsätty Bilteman tikuista  ja kahvitikuista sekä pahvista. Koristeena pitsiä, joka on maalattu päältä. Nyt pääsivät jo kauan omaamani leivonnaiset oikeaan paikkaansa (vasemman puoleinen kakku joulukalenterista, mustikka- ja karjalanpiirakat ostettuja, muut itse leivottuja). Kahvinkeitin vaihtuu vielä mokkamasteriin, kunhan saan sen tehtyä. Hortensia ei ole itse tekemä vaan ostettu joskus markkinoilta, omat kukkani eivät ole oikein julkaisukelpoisia toistaiseksi (kukkien tekeminen on osoittautunut minulle tosi vaikeaksi, nyyh).

  
Divaanin eteen tein lasipöydän,  lasin alla on pala tapettia.

Neulekahvila, pientä edistystä

Neulekahvilahan tästä tulee, idea lähti kaupungissamme olevasta neulekahvilasta, jossa silloin tällöin piipahdan kahvilla. Kahvilassa järjestetään neuleiltoja (itse en tosin niissä ole ollut), mutta minua oikeastaan inspiroi kahvilan sisustus: kaikki pöydät ja tuolit, jopa kahvikupit, ovat erinäköisiä. Ajatella, minun ei tarvitse tehdä kahta samanlaista tuolia! No, ei tämä minun luomukseni muuten tule olemaan ollenkaan samannäköinen, mutta ajatus kyllä. Heti huomasin, että ikkunoita on liikaa, tarvitsen paljon seinätilaa myöhemmille tuotoksilleni. Niinpä tapetoin takaseinän umpeen, vain sivuikkuna (ja ehkä eteen) sai jäädä. Lattia sai laatoituksen ( vanhan tapetin nurja puoli väritetty peitevärillä ja lakattu ja leikelty laatoiksi). Divaani sai oman korokkeensa, siihen tulee vielä pöytä lisäksi. Mahdutettava olisi vielä ainakin pari pöytää tuoleineen sekä myyntitiski! Eiköhän ne sinne sujahda...
  

Uuden alkua

Tämä lapsenlapsen nuken laatikko on odotellut pari vuotta, josko siihen jotain keksisin. Tuo erikoisen mallinen muoviosa oli se, miksi halusin säilyttää laatikon.










Piti tulla hellettä pakoon sisälle ja aloittaa. Se, mitä siitä lopulta tulee, jääköön vielä kertomatta. Arvuutella voi toki :)

 Onhan se laatikko aika epämääräisen näköinen vielä, ainakin ulkoapäin katsottuna.

Kaappi on saanut lisää
 lankavyyhtejä...

Ja pöytä jakkarat vierelleen.