perjantai 23. syyskuuta 2016

Talonpoikaissohva ja jotain muuta pientä

Severi halusi talonpoikaissohvan keittiöönsä -  saattaahan yövieraitakin tulla joskus, siihen voisi vaikka laittaa vuoteen sitten.

Pitäähän sellainen sitten tehdä.
Tästä lähdettiin. Monenlaista jätemateriaalia kaivettiin kätköistä.


 Maalasin sohvan ensin tumman harmaaksi.

 Sitten vaalensin. Kulunutta sohvaa hain... Sellainen olisi Severille mieleen.

 Ikkunan eteenkö?

 Severi testaa, hyvä tässä on istua. Ehkä jokin pehmuste olisi hyvä olla kuitenkin.

Taas tuo sama mummo tullut kylään, taitaa olla vakivieras...

Sitten jotain muutakin pientä on tullut tehtyä

 Kiinalaistyylinen maljakko
Tämän tein itsestään kovettuvasta massasta, maalasin punaiseksi, leikkasin kurjet ja liimasin, lopuksi lakkasin päältä.

 Pieni ristipistomatto

Ja minikerhossamme teimme käsityöjakkaroita, tässä omani. (kännykän kuvia en onnistu siirtämään koneelleni, joten koko kerhon jakkarat jäävät nyt näyttämättä)

torstai 8. syyskuuta 2016

Keittiön alkua Severin talossa

Severi on kotiutunut ja vaihtanut verkkareihin. Keittiötä laittelee, jokohan kohta perunat sais tulelle.


 Harmaan eri sävyjä kaapeissa, yksi ovi on punainen, hmmm...
Kaakeleita ei ole, läpinäkyvä levy ajaa saman asian.

 

Sininen kahviastiasto on pyörinyt nurkissani toistakymmentä vuotta, Severi saa sen nyt  käyttöönsä.Viinipulloja täytyy tietenkin olla ja onpa yksi konjakkipullokin. (Siitä voisi tarjota vaikka Yrmy-Kallelle).


Eipä vielä hyllyt notku tavaraa, ehkä Severi ei ole sellainen hamstraaja kuin muut minun asukkaani.


Pöydän paikkaa pitää vielä miettiä, keskelle vai ikkunan eteen vai... Ja onkohan värikään ihan sopiva. 
 

Takaseinä on nyt täynnä, vielä riittää tekemistä. Moneksi viikoksi.


tiistai 6. syyskuuta 2016

Keuruulta lisää - takki Severille ja tulppaaneja

Keuruun nukkekotiharrastajien viikonloppuna ompelupajassa ompelimme kuka mitäkin, minä tein Severille syystakin. Severi ei ole oikein hienojen vaatteiden käyttäjä, metsässä kun samoilee mieluiten. Yhden kunnon takin toki tarvitsee. Takki on samettia, hieman liian lämmin näin alkusyksyyn, mutta sen hän on kuitenkin nyt pukenut päälleen. Mitähän lienee mielessään?

 

Vetävin askelin näyttää hän kiiruhtavan, neljä tulppaania kädessään. Neljä? Mitähän se tarkoittaa? (No, en minä tiedä, mutta neljä sain tehtyä kukkapajassa).



Kuka kukkaset saa, jää kyllä arvoitukseksi, minullekin.

maanantai 5. syyskuuta 2016

Keuruun viikonloppu - "Yrmy-Kalle"

Eka kertaa minäkin lähdin Keuruulle nukkekotiharrastajien viikonloppua viettämään ( no, entinen työkaverini minut sinne houkutteli, yöpaikkaa tarjoten, mikäpä siinä, mukava oli nähdä häntäkin).

Vaikka olen noita nukkeja hieman väännellyt, halusin tietää, miten niitä "oikeasti" tehdään. Sepä olikin hauskaa, varmasti lisää asukkaita alkaa pikkuhiljaa ilmestymään.

Tekemisessä käytettiin erilaista massaa, kuin mitä olen aiemmin käyttänyt ja tykästyin siihen kovasti.





Minulle muotoutui "Yrmy-Kalle", tässä hän vielä alkuvaiheessa:

 
 Sitten kaikki ukot, akat, lapset uuniin - mutta nyt hieman liian kuumaan joutuivat, ja monista tuli aika mustia. No, heistä muotoutui lopulta jotain muuta kuin mitä alussa oli tarkoitus.



 Tässä koko sakki yhdessä, oma ukkoni tuolla äärimmäisenä oikealla liian suuressa valkoisessa paidassa. Hänestä oli tullut sellainen hieman mustunut tässä vaiheessa.


Kotona mietin sitten, mitä "Yrmy-Kallelleni" tekisin, tuollaisena se ei houkutellut.

 Mieron tielle raukka joutui...

 Roskiksia tonkimaan...

 Oikean silmän päälle on muotoutunut aikamoinen kuhmu, johon on ihan mustelma noussut. Mitähän lienee puuhannut, ei kai tappeluun joutunut...



Voi voi Kallea, housut retkottaa, ei kai aivan putoa... Eikä kukaan ole paikannut villapaidan reikää...


Muista aikaansaannoksistani sitten vähän myöhemmin.

maanantai 22. elokuuta 2016

Parveke ja ikkunanpieliä

Eilen tein parvekkeen, sytyketikuista lattia, jäätelötikuista kaiteet, reunoissa rakettitikkua. Valkoinen pohjamaali tässä vaiheessa vasta, kuten koko talossa. Tänään sahailin ikkunanpieliä, sytyketikkua ja jääteötikkua.


 
Severikin on herännyt päiväuniltaan ja uskaltautuu jo ovelta kurkkimaan. 

 - Laittaisko tuonne alapuolelle terassia...  Mikähän olisi mukava ulkoseinien ja ikkunanpielien väri...
Harmaata varmaan... Pohdintaa riittää vielä, niin Severillä kuin minullakin.

(nyt saisi Severi jo mennä pois parvekkeelta, se on vain maalarinteipillä kiinni...)

UUSI LUKIJANI TERVETULOA!

perjantai 19. elokuuta 2016

Kolmas kerta toden sanoo...

Edellisessä postauksessani sanoin lähettäväni tuon kukkapöydän kukkapöytien taivaaseen, jos se vielä kerran tippuu ja hajoaa. No, tippuihan se - ja hajosi. Liimailin kuitenkin vielä kerran osat paikoilleen, mutta tein niitä kaksi ja tukevoitin jalkoja. Nyt luultavasti kestävät tippumisenkin, tosin tuolilla ei auta jyrätä päälle :)




Tervetuloa uusi lukijani!

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Severin koti elokuun puolivälissä

Jotenkin tuntuu, valmistuuko koskaan. Toisaalta, miksi pitäisikään valmistua nopeasti, uutta suurta taloa kun ei enää kotiini mahdu. Tässä tilassa talo nyt:

 Olen tehnyt kattoa, se irtoaa vielä kokonaan vain nostamalla ylös. Valosysteemiä kun en ole vielä kehitellyt. Keittiöön tein hellan ja jääkaapin, keittiön sisutaminen tuottaa ongelmia, tila on kovin pieni ja ikkunat hankalassa paikassa. No mietitään, kyllä se siitä...


Ulkoseinille ei ole tapahtunut mitään. 

Alakerta on vielä pahasti kesken.Yläkertaan tein pienet väliseinät (kirjankansipahvista). Porrasaukko tarvitsisi pian kaiteita ennenkuin jotain tapahtuu...

Tuo turkoosi kukkapylväspöytä on pariin kertaan tippunut lattialle - ja mennyt täysin irtokappaleiksi.
Seuraavan tippumisen jälkeen se menee kukkapöytien taivaaseen. Severi on saanut kirjahyllyn, mutta kirjat puuttuu. Siinäpä sitä näpertämistä jatkossa. Kirjoituspöytä on vanha Severi-vaarin huoneesta, jossain vaiheessa nikkaroin uuden.

 Severillä ei voi olla paljoa vaatetta, komeroita kun sain mahdutettua yhden vain, se häämöttää tuon taemman väliseinän takana. Päällystin sen tapetilla.

 Tämäkin pieni hyllykkö on vanhaa perua, siinä Severi säilyttää luontoaiheisia lehtiä ja kirjoja. Hyljetaulun kuvan Severi (siis minä) on ottanut Galapagossaarilla.

Sen verran rankkaa on sisustaminen vanhalle herralle, että päiväunet piti mennä nukkumaan, toistaiseksi pelkälle laverisängylle.

perjantai 12. elokuuta 2016

Severi on kutsunut vieraan

Severi niin haluaisi jo naapureita kutsua vierailulle uuteen kotiinsa, vaikka se ei ole alkuunkaan valmis. Yhteen osaan yläkertaa hän on tuonut entisiä huonekalujaan, toinen nojatuoli ja tummansininen sohva (joka on oikea pölynkerääjä), pyöeä pöytä ja kukkapöytä. Vanhan pöydän päälle nostettiin kitara, tämän pöydän Severi varmaan vaihtaa, kunhan ehtii.




Kakku? Severi leiponut? Miksei, kyllä Severi leipoa osaa - ja paljon muutakin. Kaksi kuppia, kenet Severi mahtaa olla kutsunut?



Tuttu mummohan täällä, Hilda.
"Tähänkö sohvalle. Onkohan liian pehmeä, pääseekö tästä ylös"
Hildan jalat ovat jo huonot ja selkäkin kankea. 



Sinne he jäävät, rupattelemaan, kuulumisia vaihtamaan...


Sohvan päällystin sinisellä trikookankaalla, joka näköjään kerää erittäin tehokkaasti kaiken pölyn ym. lentävän. Ja sitä askarteluhuoneessani riittää. Järjestys tällainen tänään - entä huomenna?

Tervetuloa uusi lukijani!

maanantai 8. elokuuta 2016

Takka Severille

       Severi on istahtanut nojatuoliin - aikookohan jo sytyttää takkaan tulen...

 

Parempi ehkä, ettei vielä sytytä. Ei ole peltejä, ei hormia eikä savupiippuakaan.
Alunperin ajattelin tehdä Severille uudenaikaisen hienon takan. 
Tämä takka on kuuden vuoden takaa, ollut nyt puretussa Severi-vaarin huoneessa.
Taitaa sopia paremmin Severille, kuin ne valkoiset takat, tuumii hän sekä minä.

Takkatiilet ovat kananmunakennoa ja luukut tietokoneromua.

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Onko tämä nyt se harjakorkeus?

Severi (ja minäkin) on tyytyväinen. Koti on edistynyt sitten viime näkemän.

 Seinät ovat kohonneet ylös asti ja tapetoitu (yläkerta kahteen kertaan, vaalean sinertävänharmaat seinät näyttivät punaruskeaa lattiaa vasten aivan liian pliisuilta). Nyt tapetit ovat aika tummat, vaihtuvatko vielä, saa nähdä. Tällä erää olen niihin tyytyväinen. Seinille tulee paljon kaikenlaista, joten tapetit jäävät aikalailla pimentoon. Lattia yläkerrassa on maalattu siis punaruskealla värillä, se kun sattuu olemaan minun suosikkivärini lattiaksi, saa Severikin siihen tyytyä. Ulkopuoli talosta on vielä käsittelemättä pohjamaalia lukuunottamatta.

 Yläkertaan ei taida tulla väliseiniä, niitä on aika hankala sijoittaa, kun porrasaukko tulee tuohon melko keskelle.
 Alakertaa tulee vain eteinen, WC/pesuhuone sekä keittiö. Toki pitkän pöydän ääreen mahtuu naapurin sakkiakin turisemaan.
 Severi siirsi hieman nojatuolia toiseen kohtaan; paljon on vielä pohdittavaa, mihin takka sohvineen ja nojatuleineen, työskentelytila (Severi, vaikka onkin jo suht iäkäs, seuraa tarkkaan tiedettä ja tekee sukututkimusta, tietokone täytyy saada sopivaan paikkaan). Ja sänkykin pitää toki sijoittaa johonkin.



Yläkerran pitkä takaseinä on kaksikerroksinen, sinne on jäänyt ihan mukavan kokoinen tyhjätila. Näin sieltä saa ujutettua johtoja sitten, kun valaistus on saatu mietittyä. En vaan jaksa sitä vielä pohtia, mutta en malta olla taloakaan rakentamatta.

Ikkunoita on tarkoitus tehdä eteen tulevaan irroitettavaan seinään. Taidan kokeilla kiinnitykseen magneettia.

Tästä on hyvä jatkaa, pääsee jo hieman sisustamaankin...