maanantai 6. helmikuuta 2017

Mummoja, pappoja

Nukkeja on syntynyt lisää, pääasiassa noita iäkkäämpiä. Tässä muutamia:





Vaatteita tarvitaan...

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Lisää kuvia Seinäjoen näyttelystä

Tiesin ottaneeni kuvia näyttelystä sen pystytysvaiheessa, mutta enpä niitä löytänyt ennenkuin tänä aamuna, eli tässä lisää kuvia.
Kirkko ulkoapäin:



 Rintamamiestaloja:






  
Joitakin  kerrostalohuoneistoja:

 

  


 


 
Puutarha:


 Kauppahuone, pihalla porukkaa:




tiistai 31. tammikuuta 2017

Muutama kuva Seinäjoen näyttelystä

Nukkekotinäyttely Seinäjoella päättyi sunnuntaina. Laitan muutaman näppäämäni kuvan vielä sieltä, montaa ei tullut otettuakaan.

Rintamamiestaloja:

 
 



 Kerrostalot:

maanantai 16. tammikuuta 2017

Nukkeja - naisia tällä kertaa

Miesnukkeja, ja erityisesti sellaisia vanhahkoja, on mukava tehdä. Mutta pitäähän naisiakin olla, eikä aina niitä mummoja. Tässä tuoreimpia.

 Nuori nainen punaisine hiuksineen



Neuleissa olen jakanut tavallista lankaa niin moneen säikeeseen kuin sieltä löytyy, punaisen neljään osaan, sinikirjava oli ohuempaa, se kahteen osaan. Tämä kirjava lanka olisiko ollut saksalaista alkuperää, mukava neuloa myös tässä koossa.

Ja kun kerran naisia ovat, pitää kokoontua joskus juoruilemaan. Nyt on menty Marjan asuntoon, mutta talon emäntää ei näy (taisi mennä kasvoleikkaukseen :)). Pöytäkin on katettu vain neljälle, hmmm...


Oikeanpuoleisimmalla, siis tuolla nuorella naisella on nahkahame, jonka tein monia vuosia palvelleesta sormikkaasta. Tämän helpompaa ei vaatteen teko voisi olla, yksi liimattu sauma takana.

tiistai 10. tammikuuta 2017

Koiria neulahuovutuksella

Kokeilin tätäkin, kaksi pystykorvaa ja saksanpaimenkoira. Mitä pienempi eläin, sitä vaikeampi tehdä, ainakin minulle. Pystykorvan koko etujalan varpaista korvan kärkeen 5,5 cm.

 

perjantai 6. tammikuuta 2017

Näin teen neulahuovutuksella eläimiä

Laitan tähän kuvien kera minun tapaani tehdä huovutuseläimiä, ammattilaiselle tapani ei ehkä ole se oikea. Tänään tein yhden ponin lisää.

Huovutusvillan lisäksi tarvitaan neulahuovutuksessa tietenkin huovutusneula, näin pieniin juttuihin käytän kaikkein ohuinta neulaa. Huovutusalustaksi tarvitaan esim. vaahtomuovipalaa. Liian kovaa ei kannata neulalla pistellä, se katkeaa aika helposti. Ja sormiakin kannattaa välttää laittamasta tielle.

Laitan ponin vartaloon palan jotain muovia jostain paketista, se on sen verran pehmeää, että neula ei mene siitä rikki. Muotoilen sitä hieman vartalon mukaiseksi.(Tuo vieressä oleva pala ei ole muotoiltu, tosin en sitä paljoa muotoile). Vartalon mallin katsoin netistä, etsin sieltä ponin sivukuvan, kopioin sen power pointiin ja pienensin tai suurensin sitä kokoon 1:12. Piirsin sen sitten paperille. En ole oikeassa elämässä missään tekemisissä hevosten tai ponien kanssa. Poneilla näyttää olevan melko tukeva tuo vartalo, maha vähän pömpöttää ja selkä notkolla, kaula suht tukeva ja jalat lyhyet. No ponejakin on monenlaisia.

Kaulaa ja päätä muotoilin hieman askartelupunoksella, jalkoihin käytän piippurassia sisälle.


 Villaa on kääritty ja  tökitty muovimöykyn ympärille. Jalat jo osapuilleen paikoillaan ja villan kanssa kiinnitetty vartaloon. Etujalkoja työnsin hieman tuon muovin sisään yläosasta.

 Kaulaan ja päähän laitoin hieman vanhojen tyynyjen sisältä otettua vanua ja kieputin hieman lankaa ympärille.
 Tässä vaiheessa ei kyllä arvais poniksi.

 Halusin valko-ruskean ponin, joten nyt ruskeaa tikuttelin valkoisen villan päälle.

 Jalat on oikeilla hevoseläimillä hoikat, mutta näillä villaisilla väkisin paksummat, mutta jotenkin ne sopii tähän tapaan tehdä eläimiä.
Villaa kannattaa tökkiä aika tiukaksi ja samalla muotoilla vartaloa.

 Kavioihin laitoin tällä kertaa harmaata villaa. Turpa sai mustaa villaa.
No eihän näillä oikein kavioita ole, hmmm.

 Korviin menee tosi vähän villaa, osa kannattaa jättää roikkumaan, sillä kiinnitetään korva päähän.

 Minulla ei ole oikein mitä laittaa harjaan ja häntään, löysin tuollaista karvakangasta kätköistäni ja se saa toistaiseksi kelvata. Oikeastaan omasta mielestä se sopii ihan kivasti näille. Mohairia ostin ennen joulua, ehkä sitä pitää taas yrittää laittaa, on aika ikävä materiaali käsitellä.

 Kaviot vois vielä kehitellä jotenkin eroamaan jaloista. Pitää miettiä. Silmät vielä päähän pienen pienestä villatuposta. Sieraimet vois myöskin tikuttaa. Ehkä suuta. Tällä ei ole.
Maha olis ehkä saanut vähän pulleampi olla ja selkä notkompi, kyllä ne vähän onkin lopulta verrattuna tähän vaiheeseen.

Uusin ponini pääsi kavereiden jatkoksi.




tiistai 3. tammikuuta 2017

Neulahuovutusta, taas

Hevosia syntynyt muutama 1:12 kokoon. Neulahuovutusta edelleen.


 
 Nämä hepat lähtivät jouluksi lapsenlapselle lahjaksi.



Lapsenlapsi halusi mummin tekevän kaverilleen syntymäpäivälahjaksi hevosen, no, niinhän minä tein.

 

 Tänään syntyi poni, netistä löytyi niin ihanan näköisiä poneja, että aattelin jatkossa tehdä niitä. Nukkelapseni haluavat kaikki oman! (Itsellä ei ole juurikaan kokemusta hevosista eikä poneista. Lapsena kotonani oli hevonen, sellainen ruskea työhevonen ja Islannissa kerran ratsastin ponilla, se oli aivan hirveää, ei enää ikinä. Se oli sellainen iso ja vihainen, huh).

Saakohan tämä pikku neiti kuitenkin tämän omakseen?

UUDET LUKIJANI TERVETULOA!