torstai 27. lokakuuta 2016

Herravieraita

No niin, nyt on sitten jo monenmoista herraa saapunut Severin vieraaksi, mitä odottanevat, taitavat vielä vain pohtia maailman menoa. Presidentin vaaleja ja sotalaivoja...Tai muita pienempiä kylän juoruja.


 Myhäilevä, aina hyväsydäminen Jaakko. Hieman jo vatsaa kasvattanut.

 Reiska, mikähän miestä painaa...

 
Velikulta Manne


(Tässä ensimmäisiä vaatteet jo päälleen saaneita miehiä. Lisää tulossa...)

maanantai 24. lokakuuta 2016

Pieni nurkkaus

Vantaalla järjestettiin viikonloppuna Suuri Snadi-näyttely ja myyntitapahtuma. Monenlaista pienoismaailmaa. Ostoksiani en nyt laita tänne, en juurikaan ostele mitään, nyt tarttui mukaan vaan nukentekomassaa ja joitakin kangastilkkuja. Ensimmäistä kertaa osallistuin myös pienimuotoiseen kisaan, aiheena säilytin ja sen kätkemät salaisuudet. Yleensä tekemäni kodit sun muut pursuaa tavaraa, tähän en halunnut laittaa yhtään ylimääräistä (vaikka tiesin toki, että ainakaan lapsiäänestäjät eivät tällaisesta välitä, mutta äänten määrä ei nyt tässä ole ollenkaan se idis).

Kävin Kiinassa muutama vuosi sitten ja kiinalaistyyppinen aihe on siitä asti muhinut jossain tuolla pääkopassa - nyt aioin toteuttaa sen ja tulos on tässä:

 Kuva aivan alkuvaiheesta: Vanerinpaloja, jotain tikkua - ja mallipiirros!

Nurkkauksen koko sai olla korkeintaan 15 x 15 cm, no, tämä jäi lopulta senkin alle.

 Lipaston väriksi valitsin punaisen, jotenkin liitän sen kiinalaiseen huonekaluun, vaikka olisi se voinut olla jokin muukin väri.
 Tykkään vaan tämäntyyppisestä vetimestä, alumiinifoliota jostain kalaputkilosta, pohjavärinä musta ja päälle kuparisävyä.
Lampun jalka valmistui itsestään kovettuvasta massasta, päälle väriä, perhosten liimaus ja lakkaus. Varjostimen pohjana on pahvia, päällystetty kankaalla.

Kurkiaiheisen taulun ostin matkalta, pienensin sen tuonne seinälle, talo on valokuvastani, joka on jostain hienosta näytelmästä.

Teekannu on tehty pätkästä rakettitikkua.

Ikkunasta ei tullut aivan niin monimutkaista, kuin siellä usein on, johtuen ihan vain saamattomuudestani.

Maton piti olla alunperin ristipistoin tehty, mutta siitä tulikin liian iso, niinpä leikkasin vain pienen palan jostain kankaasta komeron kätköstä tähän.

Lipasto taitaa kätkeä sisäänsä vaatteita, se paperista taiteltu lohikäärme jäi jostain syystä tekemättä :)

lauantai 15. lokakuuta 2016

Severille pelikavereita

Näitä nukkeja nyt vaan tulee, on niin hauska tehdä niitä. Ja vanhoja miehiä enimmäkseen näköjään. Severi saa pelikavereita tai sitten ne päätyvät ihan omiin juttuihin, joista en vielä tiedä.

 

Vasemman puoleinen nukke oli ensin ilmiselvä mies, kunnes kokeilin pitempiä hiuksia ja totesin, että yhtä hyvin menee naisestakin ja kun niitä on vähemmän, olkoon tuhti mummeli.

Ja ne vaatteet sitten...

lauantai 8. lokakuuta 2016

Lisää nukkeja ja vaatteita

Nukkejen teko massasta innostaa yhä, nyt tein rintamamiestalon pihaan pari vierailijaa (taloni menee marraskuun alussa Seinäjoelle näyttelyyn). Nämä ovat siis 1:18, vähän turhan pientä minun käsilleni, varsinkin vaatteiden teko aikuisen mittakaavassa. Nämä vaatteet eivät sitten lähde päältä.
Uudet nuket siis mies ja nainen oikealla kuvassa. Varsinkin miehen paita tuotti tuskaa, sen kangas on hyvin ohutta, silti kauluksen teko oli tosi vaikeaa, ja paidasta tuli takki. 

 


Pienet kärryt tein pahvista ja siihen muutaman kurpitsan ja avomaankurkun. Muuta uutta ei taida enää syntyäkään näyttelyä ajatellen. Mennään vanhoilla tavaroilla.

Aiemmin tekemäni lapsi, tyttö, sai vaatteet hänkin.

 

Vielä kuva, jossa lapsi ja uusi nainen vierekkäin. Molemmat ovat n. 9 senttisiä, tyttö 1:12 ja nainen 1:18. Tytön tekeminen oli jotenkin helpompaa, suhteet erilaiset.

 

UUSI LUKIJANI TERVETULOA!

maanantai 3. lokakuuta 2016

Kitaraa lainaamassa

SEVERII, Jussi täällä...

 

                                                                           Jussi.... niin... oot jo palannut...

(Jussi on kierrellyt maailmaa reppu selässä, mutta palannut muutamaa päivää aiemmin. On Sandran poikakaveri) .

Sandraa oon etsinyt, missä mahtaa olla? Ei vastaa puhelimeen... (Jussi)
                                                                                         
 Sandra, joo... on siellä Vapriikissa...tyttöjen kanssa pelaa...  Tulee takaisin, hmmm... jouluksi? (Severi)

Tuota... kitaraa... saisinko lainaksi? (Jussi)


Joutaahan se kitara lainaksi.


Jussi on pitkä nuori mies, lähes parimetrinen. Tuoli meinaa käydä lyhyeksi.


Severi ei oikein ole vakuuttunut Jussin hiuksista. Pitkät ja sekavat, joka suuntaan sojottavat.
(Ei Severilläkän ihan lyhyet hiukset ole :).

Kuule Severi, minä tykkään näistä... ja Sandrakin tykkää...

No, haittaakos tuo, nuori mies... Ei Severi ole ahdasmielinen, hieno mies Jussi on.

Vielä hieman kitaran kielien näppäilyä.


                               No Severi, mä lähen nyt. Palautan kyllä kitaran pian.

 JA SANDRA, JOS NÄET TÄMÄN, TUU PIAN KOTIIN, MULLON IKÄVÄÄÄ...



ETC. Nuori mies sai nimekseen Jussi, erään suomalaisen näyttelijän mukaan, muistuttaa jonkin verran häntä kasvonpiirteiltään.  Edellisen postauksen housut ovat vaihtuneet farkkuihin.