Koska taloni on sytyketikuista rakennettu ja tikut liimattu yhteen, pieni pelko oli, kestääkö talo kuljetuksen. Kesti! Hankaluuksia toki riitti, talo oli muutaman sentin liian korkea mahtuakseen auton takakonttiin pystyssä, niinpä se piti kumota kyljelleen ja takapenkkejä siirrellä. Onnellisesti perille. Takaisin tullessa kävi pieni rusaus ja talon pohja irtosi varsinaisesta talosta. No se ei loppujen lopuksi haitannut ollenkaan, oikeastaan oli ihan hyvä rusaus. Ei niiden tarvitsekaan olla kiinteästi kiinni. Näin mahdollinen uusi kuljetus on paljon helpompaa ja minäkin yksin pystyin kantamaan talon alakerrasta yläkertaan. Itse talohan ei paina kuin noin 5 kiloa.
Naispuoliset hiiret muistelevat matkaa makuuhuoneessa ja laittavat vauvan nukkumaan. Herraseurue pohtii syntyjä syviä alakerrassa.
Ostokset jäivät ihan minimiin, hieman pienikuvioisia kankaita lähti mukaan ja pari pussia maa- ja puuainesta.
Uskomaton juttu, että olet sytyketikuista rakentanut tuon talon! On siinä ollut melkoinen urakka, mutta lopputulos on kyllä upea. Hyvä että talo kesti kuljetuksen ilman isompia vaurioita.
VastaaPoistaKävin Snadissa ja ihailemassa tätä ihan ilmielävänä - olipas huikea! Kaikkea pientä ja ihmeellistä yksityiskohtaa jotka näki nyt ihan eritavalla, kun pääsi kiertämään pöydän taakse ja eteen. Aivan ihana kokonaisuus!
VastaaPoistaKiitos Amalia ja Anne, tulipa talo sitten ns. valmiiksi, kun oli pikkupakko. Yks NKY:n jäsen (Anita) sen talon sinne houkutteli, en ollut ensin aikeissa tuoda. No tulipa testattua tuo liimauksen pitävyys samalla. Taidan tehdä toisen, mutta pienemmän talon, vielä tikuista (Severi-vaarille)
VastaaPoista