torstai 22. lokakuuta 2015

Suuri Snadi - kotona taas

Hiirula kävi sitten näyttelyssä Suuressa Snadissa ja hieman taisivat hiireni ihmetellä suurta väkimäärää heitä tiirailemassa.
Koska taloni on sytyketikuista rakennettu ja tikut liimattu yhteen, pieni pelko oli, kestääkö talo kuljetuksen. Kesti! Hankaluuksia toki riitti, talo oli muutaman sentin liian korkea mahtuakseen auton takakonttiin pystyssä, niinpä se piti kumota kyljelleen ja takapenkkejä siirrellä. Onnellisesti perille. Takaisin tullessa kävi pieni rusaus ja talon pohja irtosi varsinaisesta talosta. No se ei loppujen lopuksi haitannut ollenkaan, oikeastaan oli ihan hyvä rusaus. Ei niiden tarvitsekaan olla kiinteästi kiinni. Näin mahdollinen uusi kuljetus on paljon helpompaa ja minäkin yksin pystyin kantamaan talon alakerrasta yläkertaan. Itse talohan ei paina kuin noin 5 kiloa.


Naispuoliset hiiret muistelevat matkaa makuuhuoneessa ja laittavat vauvan nukkumaan. Herraseurue pohtii syntyjä syviä alakerrassa.

 

Ostokset jäivät ihan minimiin, hieman pienikuvioisia kankaita lähti mukaan ja pari pussia maa- ja puuainesta. 



tiistai 13. lokakuuta 2015

Palataanpa vielä Hiirulaan

Sitä luulee talon olevan valmis, kunnes menee lupaamaan sen näyttelyyn. (Suuri Snadi: Eläimellistä menoa). Siitä vasta hommaa syntyi...
Ne sähköjohdot... Hirveä sekava mytty tuossa kapealla seinällä. Kun ei ole järjestelmällinen rakentaja, joutuu pulmiin jälkikäteen. 


Ja tuo yksi lamppu ei pysy katossa... Millä kummalla sen kiinnittäisi, liimaukset pettää.

Johtosekamelskalle yritin löytää jonkin ratkaisun. Mies juo joskus konjakkia ja minä säilytän ne pyöreät pahvikotelot. Siis sellainen nyt käyttöön. Lopulta siitä piiloon jäävästä seinästä tuli tällainen. Katsoin sen hiiriperheelle sopivaksi...

Tuolla vihreän pömpelin sisällä on ne johdot, just mahtuivat. Pakettipaperia seinälle, pahimmat sotkut piiloon. Hah.

Ylin vinttikerros oli jäänyt vähän vaiheeseen, Peetu-poika halusi pois tyttöjen huoneesta (liikaa kikatusta) ja sai leikkitilaan oman huoneen. Yläkerta näyttää nyt tälle.


 Kauan sitten tekemäni pulpetti sai uuden maalin pintaansa ja pääsi nyt Peetulle.

Tytöille tuli hieman lisää tilaa, mahtui pieni lipasto ja sen yläpuolelle Ainon valmistama mekko. (Joulukalenterivaihto)

Nyt on talo tyhjennetty kaikista irtonaisista osista ja jännitys kasvaa: kestääkö tikkujen liimaus näyttelyyn asti vai tuleeko perille tikkukasa? Talo on kiinnitetty vanhan syntetisaattorin puretulle osalle, ruuvattu kiinni useista kohdista.


                         Ehkäpä tapaamme viikonloppuna!

lauantai 10. lokakuuta 2015

Sauna rintamamiestalon pihaan

Lauantai-ilta. Olisiko saunominen paikallaan? 


Pikkuinen pihasauna valmistui rintamamiestalon sisaruksille, Kertulle ja Tertulle.